keijuhanna


 tämä on sanallinen ja kuvallinen kertomus hannasta, omasta keijustani,

elämäni suurimmasta rakkaudesta
niin, ja tietysti myös minusta, Harrista, menninkäisestä

blogi on minun terapiapäiväkirjani, jonka avulla yritän selviytyä erostamme

678 sähköpostiviestiä, 106 useimmiten tunnin ja ylikin puhelua (ja minä en pidä puhelimessa puhumisesta!), satoja tekstiviestejä, teams-viestejä ja whatsapp-viestejä

tietenkin tapahtui paljon muutakin, mutta nämä sanat ja kuvat kertovat osan meidän tarinastamme

olen myös lisännyt otteita minua eniten, tavalla tai toisella, koskettaneista lauseista hannan sähköpostiviesteissä, ja niitä otteita kertyikin melko paljon

rajaan kuitenkin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta pois kaikkein henkilökohtaisimmat asiat, kuten kodin, lapset, parisuhteen, äitisuhteen, sairaudet ja terapian, seksin ja seksuaalisuuden, hengellisyyden, kehon, mielen maisemat, ja arjen joka ei varmaankaan minua ja hannaa lukuunottamatta kiinnosta ketään

mutta alkuun siis, miten minä kaiken tämän onnen sain…



12.11.2021

kaikki alkoi minun kohdallani ahlströmin ruukilla jossa vietimme opintoalapäivää
iltapäivän teemaan kuului suunnistusta ruukin aluella ja kävellessämme samassa ryhmässä juttelin hannan kanssa niitä näitä
mieleeni syöpyi hetki kun hanna juoksi nauraen vierelleni ja tajusin että meillä on tunteita toisiamme kohtaan


27.5.2022

seuraava opintoalapäivä oli yyterin kylpylähotellissa
siellä olimme taas lähentyneet entisestään ja osallistuimme rannan kilpailuihin samassa joukkueessa


valmis taideteos


2.5.2023

tänään syntymäpäivänäni kerroin ensimmäisen kerran avoimesti tunteistani hannalle, ja hanna kertoi myöhemmin että tuntui kuin olisin heittänyt hänet seinään ja kaikki hänen suojansa (joita on paljon!) putosivat
olimme rakastuneet toisiimme ja suhteemme alkoi


15.5.2023

kuvaamista karttava hanna antoi minun ottaa itsestään ensimmäiset kuvat
kaunis naiseni roskakatoksen edessä
roskakatoksessa olemme viettäneet monta hellää hetkeä


kaunis naiseni voikukkaniityllä


17.5.2023

cedercreutzin museon pihalla olevasta koiraveistoksesta muodostui yksi monista yhteisistä asioistamme


19.5.2023

opintoalapäivän lomassa kävimme taidenäyttelyssä kankaanpäässä
tässäkin työssä on monia meitä yhdistäviä elementtejä
samana päänä näimme valkoisen perhosen piknikillä etsiessämme kuninkaanlähdettä


26.5.2023

kaverikuvapäivä!
miten iloisilta ja onnellisilta minä ja hanna näytämmekään
kuvittelen aina tätä kuvaa katsoessani että kätemme koskettavat toisiaan (ja ehkä ne koskettivat)


30.5.2023

tänään pyöräilin ensimmäisen kerran uudesta kodistani töihin ja iltapäivällä hanna pystyi ohjaamaan opiskelijoitaan täysin valmistautumatta (!), mikä oli kuulemma minun ansiotani


31.5.2023

yhteisen pyörälenkin jälkeen hanna ja minä vaihdoimme yllemme kevätjuhlaan paremmin sopivat vaatteet
sulkeuduimme terveydenhoitajan huoneeseen vaatteiden vaihtoon


1.6.2023

työkaverit lahjoivat ja kahvittelivat minut eläkkeelle


2.6.2023

illalla vietimme iltaa yhdessä lähimpien työkavereiden kanssa, hanna haki minut kotoa ja myöhemmin palautti sinne
tämä oli ensimmäinen seksuaalista jännitettä täynnä olevista päivistämme, ja juuri tätä kuvaa olen monesti hyödyntänyt inspiraation lähteenä kun lämpö alkaa nousta


sovitin myöhemmin illalla hannan takkia ja hanna otti tämän kuvan
hän myös soitti minulle mukanaan tuomalla sähköpianolla syksyisen iltapäivän elokuvasta amelie


riehakkaan illan mittaan hanna kiipesi terassin kaiteelle ja satutti polvensa hypätessään alas mekko korvissa
sain ihailla hänen punaisia pikkareitaan aitiopaikalta!


5.6.2023

tänään menin viimeisen kerran töihin (tai niin luulin), tyhjentämään työpöytäni ja kaappini ja luovuttamaan läppärin, kännykän ja avaimen
hannalla ei ollut työpäivä, mutta hän tuli seurakseni ja lähdimme retkelle paratiisilehtoon, jossa tunnelma lämpeni kiihkeäksi
pysähdyimme syömään eväitä paratiisilehdon paviljonkiin, minkä jälkeen hanna alkoi hyväillä selkääni koska tiesi sen kiihottavan minua
hanna kuiskasi korvaani, että ”saat tehdä minulle mitä haluat”, ja näytti minulle kuuntelevansa kännykästään ”våt i trosan”
siihen hetkeen saakka en ollut ajatellut että meillä voisi olla seksiä ja tilanne yllätti minut niin että en yrittänyt tarpeeksi pontevasti panemista, mikä varmaan olisi kyllä sillä hetkellä onnistunut, hannan rajat olivat apposen avoimina


7.6.2023

”Voit kirjoittaa vapaammin… Miehelläni on oikeudet kaikkiin sähköisiin järjestelmiini, mutta eihän se nyt mun viestejä lue. ”

”Enkä tiedä mikä on oikein Sinua kohtaan. Tämä voi olla todella kohtuutonta Sinulle. Enkä halua vain itsekkäästi ajatella, että minä saan sitä, mitä minä haluan. Haluaisin antaa sinulle enemmän kuin voin ja se aiheuttaa kipua. Molemmille. Ja senkin kanssa pitää elää…”

”Kerroin vain että teeskentelin nukkuvaa kun itken sängyssä ja kuuntelen sitä biisiä” (Hold Me For A While) ”enkä pääse lähtemään lapsen palaveriin.”

”Nähdään jatkossakin. Tasaisesti. Sielunkumppaneina, koirina, hevosina, ystävinä, kunhan nähdään. Eletään jännitteessä. Se on mulle paras vaihtoehto, joka ei aja mua lopulta itsetuhoon.”

”Sinä, minä, Ok. Se on minussa kaiverrettuna nuolenpääkirjoituksin. Se on ja pysyy!”

9.6.2023

”Kuten olen kertonut, niin mulla ei ole koskaan aiemmin ollut kokemusta keskustelukumppanista jolle voisin kertoa oikeesti asioita.”

”S(eksii):n liittyen mun pitää etsiä keinoja laannuttaa sitä. Se on mulle ongelma. Tasaista keskitietä on todella vaikea löytää. Se ei ole enää hauskaa, kun se vaikuttaa muuhun elämään rajaavasti. Tai sitten ihan toisessa äärilaidassa. Arkeni voi olla myös: Kiitos ei mitään, koskaan…”

”Ihanaa, että olet! Juuri sinä! !”

10.6.2023

”Multa on jäänyt kertomatta, että ostin niitä kesäkahvipaketteja kaksi. Pidän omaani eri kaapissa kuin meillä muut kahvit. Keitän siitä silloin kahvia, kun ajattelen juovani kahvit kanssasi.”


12.6.2023

tänään aamulla itseluottamukseni oli murentua ikävästä, kaipauksesta ja mustasukkaisuudesta ensimmäisen kerran
kirjoitin hannalle lauseita vailla toivoa
kuitenkin, tämä oli vielä vain ohimenevä notkahdus


”Viikonloppu oli rankka. Olen solmussa sen kanssa, että joudun kohtelemaan sinua tavalla, jota minun on vaikea hyväksyä tapanani kohdalla toista, Sinua. Tiesin että arkeeni asioiden tai yhteydenpidon lisääminen on lähes mahdotonta monestakin syystä. Nyt mietin että onko se vain lähes vai täysin.”

”Vastasin viestiisi ennen kuutta itkien. Se alkoi kertomalla että itken ja päättyi punaiseen sydämeen.”

”Sijaintisi” (sydämessä) ”on ihan keskellä, ytimessä, ulottuen jokaisen nelikentän osaan. Ei väriä.”

13.6.2023

”Mikä maailma, avaruus, syvyys, hyvyys ja lempeys kuoresi alla onkaan piilossa. Äänesi on samanaikaisesti vahva ja pehmeä, toisaalta myös ääneltään voimakas, mutta äänetön heille, jotka eivät kuule ääniä sinun taajuudeltasi. Kertakaikkiaan valloittava.”

”Kukaan ei ole koskaan ollut minulle niin hyvä kuin sinä olet.”


”Haluan sinulle sitä samaa! Minulla ei vaan tässä elämässäni ole mahdollisuutta siihen. Ja jos niin tekisin, en olisi enää minä.”

”En mahdu enää samaan kuoreeni, jossa olen elellyt 40 vuotta. Lämmin ja syleilevä kiitos kuuluu sinulle! Olet osoittanut minulle monia keinoja ja tilanteita, miten voisin ottaa itseäni huomioon paremmin. Olet tehnyt sen kaiken niin kauniisti, että se(kin) on koskettanut minua syvästi monet kerrat. Olen siinä suhteessa siis oman polkuni alkupäässä. Tiedän, että kuljet sitä kanssani. Ja niin on hyvä.”

19.6.2023

”En halua viedä sinua syvyyksiin,  vaan nostaa ylös, kohti valoa ja iloa 😊 sinne me mennään…”

”Sinä H olet vahvistanut itsetuntoani enemmän kuin ikinä pystyt käsittämään. Olemalla oma itsesi. Kanssasi olen saanut kokeilla rajojani ja olen saanut hyppiä elämän twistiä ja vaikka mitä. Saan kasvaa ihmisenä.”

”Mä tahrat sulle näytän….Hih.. (lupaat vaa…)”

”… hetkinen… ihan muutama kysymys juolahti mieleeni aiheeseen liittyen…mietitäänpäs nyt…. Päivän biisit… kenelle olen ne kertonut… kuka on mulle laittanut niitä… kenen kanssa olen saanut nauraa, niin että melkein… Kuka on nauranut mun jutuille..kuka on hymyillyt mulle aamuisin, päivisin ja iltapäivisin… kuka on istunut kanssani rauhassa… kuka on ollut paikalla kun mä teen jotain impulsiivisia juttuja…. Kenelle olen soittanut pianoa… kenen kanssa olet tehnyt retkiä sekä oikeesti että universumin laitamilla… kenen kanssa olen leikkinyt mielikuvitusleikkejä… kuka on lohduttanut mua kun olen kaivannut lohdutusta… kuka on jäänyt vierelleni, ettei mun tarvi olla yksin… kenen kanssa saan jakaa ilot ja surut…. Hmmm….”

20.6.2023

”On mulle äärettömän tärkeää, että voin luottaa sinuun. Täysin. Ja myös luotan Sinuun!”

”Ja sun kanssa saan olla sellainen sinisilmäinen, kuin olen, ja vähän naiivi aina välillä.”

27.6.2023

”Mä haluan että ystävyytemme säilyy. Deadlinea tai ei. Siitä ei ole mitään haittaa,

jos järjestelen asioita, ihan vähän… Ja Mun sydänystävät jää mun sydämeen ainiaaksi ja sä olet siellä.”

”Sinuun liittyen mulla on sellainen olo, että mä saatan olla sun kuuntelija. Sanojesi, joita et sano. Äänesi, jota ei kuulu. Voikukkaniityllä kuulin sinulta niin paljon enemmän kuin mitä sanoit.”

28.6.2023

”Aika oli ensimmäisiä asioita, joiden kautta ymmärsin, että saamme siitä yhteisen asian niin monella syvyydellä, että mun ymmärrys ei siihen riitä.”

”Meidän molempien henkilökohtainen historia, elämämme aika, kokemukset, mahdollistivat sen, että meillä on mahdollisuus pysäyttää aika hetkeen. Siihen hetkeen, jonka vain me jaoimme.”

”Oli kevät. Kaiken uuden elämän alku. Ja valo, joka säteili ikkunan ruudusta sisään, kietoi meidän yhteiseen harsoonsa.”

30.6.2023

”Lämmin puhallus niskaasi.”

”Ihania iltoja ja usvan syleileviä satumaisia aamuja Sinulle!”


3.7.2023

tapaamisissamme oli ensimmäistä kertaa pitkä tauko, mutta heinäkuun alussa teimme retken metsätielle
söimme piknik-eväitä, kun kesäinen kaatosade yllätti meidät
kastuimme litimäriksi juostessamme autolleni
autossa vaihdoimme märät vaatteet kuiviin, ja nähdessämme toisemme alusvaatteisillamme alkoi kummankin lämpö nousta huippulukemiin
silloin rikoin hannan seksille asettamat rajat, laukesin hänen mekolleen


”Tietenkin minä huolehdin myös sinun voinnistasi. Niin kauan kun omat voimavarat suinkin riittävät. Ja tällä hetkellä riittää. Se kuuluu pakettiin, kun on ihmistä lähellä…”

5.7.2023

”Kunpa voisin pakata kuormallisen aurinkoja ja lähettää ne taivaallesi! ☀️ Ymmärryksesi minua kohtaan on kokonaisuudessaan käsittämätöntä. Olen sitä ihmetellyt ja samalla ollut (siitäkin) niin kiitollinen.”

”Samoin Rakas H! Mä soitan sulle aamulla. Noin klo 8.15, jos suinkin vain pääsen siksi lähtemään kotoa. Sun H”

6.7.2023

”…järvellä ollessa ajattelin, että mitä järkeä tässä on, jos en voi jakaa tätä sun kanssa. Mitä järkeä on ylipäänsä hienojen asioiden tekemisessä, jos sitä onnea tai iloa ei voi jakaa…”

”Mä olen niin pahoillani siitä tuskasta joka sulle aiheutuu vuokseni. Joskus toivon, että voisin pysäyttää sinun aikasi siksi aikaa, kunnes tunnemyrskysi on laantunut.  Koet ja elät todella kokonaisvaltaisesti tunteesi ja muu maailma ympärilläsi katoaa tietoisuudestasi. Ehkä sulle toivoisin myös pientä Hannaa olkapäällesi kertomaan tunteillesi:”jarruta, jarruta, hidasta, pysähdy. Ole paikallasi. Hengitä. Katso ympärillesi. Hengitä. Astu etäämmäs. Katso ympärillesi ja tarkkaile. Arvioi tilanne uudelleen suhteessa lähtötilanteeseen. Ole vielä paikallasi. Arvioi juuri tekemäsi tilannearvio. Hengitä. Lepää… pyri unohtamaan asia. Nuku. Palaa tilanteeseen kun olet levollinen ja arvioi tilanne ja vertaa lähtötilanteeseen. Ole ymmärtäväinen ja lempeä itseäsi kohtaan. Joskus asiat tai tilanteet ovat vaikeampia kuin joskus. Se on Ok ja osa elämää…”

7.7.2023

”Meillä on yhdessä aivan käsittämättömän valtava voima ja tahto! Todellakin… Sä et ole yksin ja mä en jätä sinua yksin!”

”Usva, keiju-toivotus oli täydellinen. Ja vain sinä ymmärrät sen merkityksen ja sen kuinka paljon sitä tarvitsen.”

10.7.2023

”Jos kuolen ennen kuin sinä, niin jos mietit kukkaa millä mua voi muistella, tai tuoda haudalle, niin yksi perinteinen isohkokukkainen valkoinen kalla.”

”Nyt mä lähden tanssimaan ulos. Siis oikeesti. Heitän nämä villasukat jalastani ja menen….ai niin… kaadan sulle ensin mukiisi kahvia… noin….korjaan tyynyt terassin penkille, jotta sulla olisi mukavampi istua ja nähdä…(katsot mua ja ajattelet, että et sä halua mitään tyynyä selkäsi taakse, että jaha, nyt mennään niin lujaa, että en edes tiedä, haluatko tyynyn vai et) Hih. Noin… hyvä… istu vain siinä… nyt mä meen…heippa hetkeksi….”

Mutta kaikesta siitäkin huolimatta, hiljalleen, minussa alkaa vahvistua tunne, että Sinulle minä oikeesti riitän juuri tällaisena, keskeneräisenä, vähän rikkinäisenä, toisinaan vähän arvaamattona, itsenäni.

”Näet minussa jotain kaunista ja autenttista. Jotain, mitä minä en yksinkertaisesti näe…. mutta, pikku hiljaa, alan uskoa, että saatat olla oikeassa…minun ei tarvitsekaan olla tai tulla sellaiseksi kun jonkun toisen mielestä minun pitäisi olla tai tulla, jotta tasoni yltää edes minimiin…”

”Sinulla on minusta enemmän kuin kenelläkään muulla tässä maailmassa. Olen sen kaiken sinulle antanut ja se on Sinun edelleen.”


11.7.2023

kesällä aloin myös kirjoittaa runokokoelmaani ”eroottisia runoja lapsille”
ne olivat hannan mielestä hauskoja


”Ehkä annat minulle tyttäresi puhelinnumeron joskus, jos ajattelet sen olevan Ok… jos katoat useammaksi kuukaudeksi, saanen hyvin varovasti ja asiallisesti ottaa häneen yhteyttä luvallasi, jos minuun ei olla oltu yhteydessä tätä ennen…”


13.7.2023

tänä kesänä löysin pyöräilyn riemun lopullisesti, osittain hannankin ansiosta
aloin tehdä pidempiä pyörälenkkejä, säkylään, kokemäelle, harjavaltaan ja nakkilaan
kuvassa me kaksi, pikku h ja iso H, katajat uimarannalla ensimmäisellä pyörälenkilläni säkylään
mittariin kertyi kesän aikana noin 1500 kilometriä


”Olen kesän aikana kertonut mielestäni ihan hirvittävästi sinulle arjestani. Asioista, mitä ei välttämättä näy päälle päin töissä… se jaksaa välillä hämmentää minua…

olen näissäkin jutuissa Sinulle todella avoin…”

”Mä en pysty tekemään aikatauluihin sidottuja ns salaisia tapaamisia arkeeni.”

”Hali hali hali… miehen äiti metrin päässä… tehdään ruokaa!!!”

”Mulla on valtava ikävä. Ja haluan nähdä ja tavata Sinut ja Sinua. En tuo sitä esille, jotta se ei lisäisi Sinun ikävääsi ja myös siksi, että en ole tottunut kertomaan sellaisia asioita. Se ei ole tapaistani.”

”Mietin ja prosessoin paljon erilaisia vaihtoehtoja tapaamiseemme. Päivittäin. Prosessi on kesken. Kerron kyllä kun on jotain loogista ja järkevää… siis joku juttu keskiviikkojen lisäksi…”

”Olet minulle niin äärettömän tärkeä, että haluan Sinulle vain hyvää.”

14.7.2023

”Sinun pikku keskisommesi minua vähän haamittaa… (sopivan kokoinen sommi Sinulla on, mutta silloin se on pikku, kun siinä on pipi, ja silloin sitä saa hoitaa)”

”Oletan että lähden hoitamaan asioita ysin aikoihin pikaisesti. Ne matkat mulla on aikaa jutella. Rikkonaista aikaa, mutta on mitä on..”

17.7.2023

Olen epävarma siltä tavasta, jolla tuon esille minulle vaikeita asioita. 

”En myöskään osaa arvioida sitä, milloin ylireagoin. Kykyni arvioida omaa toimintaani on olematon. Oletan että tässäkin suuri osa johtuu siitä, että en osannut suhteuttaa asiaa sillä hetkellä oikein. Reaktioni pohjautui pelkoon.”

”Haasteellistahan tässä on se, että toisen kipu muuttuu omaksi kivuksi ja eroa toisen ja oman kivun välillä ei ole, vaan niitä yrittää kantaa yhtenä isona kimpaleena molempia.”

”Kiitos, että olet siinä H, edelleen, kaikesta huolimatta!”

”Ruohoa leikatessa, kun minua alkoi heikottaa, sinun äänesi kehotti minua juomaan. Pysähdyin ja hain juotavaa… se ehkä kertoo myös Sinulle siitä, että kyllä minussa on aika syvällä se tieto (yhä edelleen) , että haluat minun voivan kaikin tavoin

hyvin.”

”Olet minulle äärettömän hyvä! Ja kohtelet minua kauniisti, kuin kukkaa kämmenellä (jos tällaista lainausta voi käyttää). Minäkin yritän toimia niin, että en satuttaisi Sinua! ”

18.7.2023

”Kyllä Sinulla on taito saada minut rauhoittumaan ja kokemaan oloni turvalliseksi. Äänesi, sanasi. Sinä. Sisäinen lämpö on vallannut minut jälleen.”

”Erittäin mukavaa päivää Sinulle tähtisilmä! (Tähtisilmillä näkee kulkea pimeässäkin)”

”Mä keitän Sulle kahvit ja tuon leivoksen. Istahda rauhassa nojatuoliisi. Noin. Odota. Tyyny vielä. Nyt se on hyvin selkäsi takana. Voidaan olla ihan hiljaa. Vaan tässä. Ja noin kaadan kuppiisi kahvia. Ja laitan lautaselle palan kakkua, sellaista kaakaoista tai suklaista, sellaista, josta pidät.”


19.7.2023

pienistä sammakoista muodostui yksi niistä monista meitä yhdistävistä asioista
kuvassa hieman keskipisteen vasemmalla puolella


”Ihanaa, että runoilet! Se on niin hienoa!”

”Kysyn, että haluaisitko minun lukevan sinulle jotain, esimerkiksi runoja. Oletan, että olet mieluummin vain hiljaa. Se sopii minulle. Runot voisivat ohjata ajatuksesi muualle, mutta ehkä niiden aika tulee joskus toisella kertaa…”

”Jos ei sada, ehkä voin lähteä hetkeksi kävelemään. Silloin voinen soittaa. Tiedän vasta aamulla…”

20.7.2023

”Silloin kun teit niitä valmistuneiden nimiä Premierillä. Silloin sain seurata, miltä näytät silloin kun keskityt johonkin, vähän kuin auton korjauksessa…”

”Meillä oli usein niin, että Sinä katsoit minua. Premiere-hetkenä sain katsoa Sinua, niin että et tiennyt että katsoin ja seurasin ilmeitäsi.”

21.7.2023

”Lisäksi minut on yllättänyt myös jotenkin tämä viestimisen helppous. Helpotus kirjoittaa näin paljon päivittäin. Ja se, että tässäkin voi mennä laidasta laitaan keskusteluissa. Ja keskustelu vaan jatkuu… eikä tarvi miettiä että voi ko kertoa sinulle tai onko tämä nyt tyhmää kirjoittaa tällaista. Nautin kovasti viesteistäsi ja tekstistä, jota kirjoitat.”

”Sinulla on sitten luvassa kunnolla tänään tohinaa sängyn kanssa.”

Sanasi: ”Olet sisälläni, sielussani,” kosketti minua kovasti. 

”Ja se että voin lähettää Sinulle kuvia ja tulkitset niitä! Välillä kuvat ovat vain kuvia, välillä kuvissa on koko maailma…”

”Mutta ajattelin, että haluat tietää seuraavan…Pysähdyin jokaisessa liikkeessä yhden kasvin viereen. Silitin kasvin lehteä vasemmalla peukalollani. Pieni muratti.”

”Kiitos, että saan hoivata.”

”Muistan kuinka sairaana katsoin pilviä elokuussa ja ajattelin, että pilvet ovat samoja kaikille. Ne lohduttivat minua silloin, kun en olisi jaksanut enää jaksaa. Ja ne olivat mielestäni niin kauniita. Pilvet myös muistuttavat minua siitä kaikesta kauniista mitä elämässäni on ja mistä saan nauttia.”

”Vaikka en soita, vaikka en viestitä, tietty maailma on ja pysyy, huolimatta tästä maailmasta ja tämän maailman kiireistä.”

”Mutta kuiskaan Sulle kauniita unia,
Kuiskaan huomenta,
Kuiskaan kauniita unia,
Kuiskaan huomenta,
Kuiskaan kauniita unia!
Kuiskaan huomenta.”

”Olet sydämessäni. Tänään ja huomenna ja tulevaisuudessa. Sitä ei tarvitse kuvitella. Se on totta kaikissa maailmoissa.”

”Tunteet eivät tule jaetuiksi ilman läsnäoloa. Ilman läsnäoloa jaetaan luuloja, korvikkeita tai hetken huumaa…”

22.7.2023

”Olen ilmeisesti antanut Sinun ymmärtää että et olisi minulle rakas. Näin kysymyksesi ymmärsin. Se ei ollut tarkoitukseni, se ei ole niin.”

”Olet sydämessäni!”


24.7.2023

myös perhoset kuuluivat meitä yhdistäviin asioihin ihan sieltä ensimmäiseltä kankaanpään piknikiltä asti


”Ajattelen Sinua. Ajattelen, että eilinen päivä meni kyllä sumussa, vaikka usvaa ei aamulla ollutkaan…mietin, miten voit…”

”On niin hauskaa, että kanssasi saan ajaa ihan päin *****. Ja silti mua ei hävetä.”


25.7.2023

”Keskusteluissamme aiheesta kuin aiheesta yritän olla niin avoin kun yksinkertaisesti pystyn ja etiikkani ja moraalini sallii. Toivon, että tämä riittää Sinulle.”

”Silloin Noormarkussa.” (opintoalapäivä, se kun ymmärsin että meillä on tunteita toisiamme kohtaan) ”Olisin halunnut vain hypähdellä kiveltä toiselle.”

”Olen ihminen, joka on onnellinen ja tyytyväinen, kun näen, koen tai kuulen, että minulle tärkeä/tärkeät ihmiset nauttivat, ovat tyytyväisiä tai iloisia.”


26.7.2023

hanna lähetti minulle aina silloin tällöin virikekuvia
tässä hannan ottamassa kuvassa vartaloltaan hyvin hannan kaltainen nainen tarjoilee minulle kahvia


myös metsän antimet yhdistivät meitä
minulla sienet, hannalla mustikat
tässä hannan mustikkakori joka on varustettu huomiovärillä jos marjastaja sattuisi hetkeksi kadottamaan korinsa


”Kiitos viestistäsi. Olen vieressäsi. Olen kanssasi. Saat olla niin väsynyt kuin olet. Ei tarvi jaksaa. Hali H”


27.7.2023

”Se, että kerroit minulle, että parasta eilisessä päivässä oli tyttäresi tapaaminen. Se lämmittää minua monellakin tapaa. Ja minulle on erittäin tärkeää, että kerroit lapsellesi sen verran, että hän tietää nimeni. Jos haluat ja hänelle on Ok, voit antaa numeroni hänelle, jos et vielä antanut.”

”Olet ajatuksissani H! Ja sydämessäni.”

”Mutta voin olla tässä. Lähelläsi. Voin kulkea vierelläsi. Silloinkin kun sattuu. Silloin kun ei löydy sanoja ja on vaan tukahduttava tunne. Sun ei tarvi olla yksin. Mä olen tässä H!”

”Olet ajatuksissani.”


28.7.2023

hanna oli kiinnostunut myös maalauksistani
käydessäni niitä läpi hannaa varten löysin tämänkin, täysin unohtamani maalauksen tädiltäni
mielestäni eräs parhaista töistäni, aiheena suomenlinnan laivat


”Joskus aiemmin, kun olet sanonut että olen  positiivisimpia ihmisiä, joita olet tavannut. En tiedä ajatteletko yhä niin. Kaiken kuulemasi jälkeen.”

30.7.2023

”Kiitos kauniista viestistä perjantaina. Keijumekko ja usva. Toimii mulle. Jo pelkästään se, että ajattelen pukevani mekon päälleni keventää oloani. Ja se, että oikeasti vielä puen. Mun ei tarvi silloin yrittää ajatella kantavani maailman murheita tai puikkelehtia arjen kiireissä. Silloin ei myöskään ole kipua. Silloin voin tuudittautua siihen, että elämä on kevyttä, kuin leijumista veden päällä tai kuin hypähtelyä sammalmättäältä toiselle. Silloin sadepisarankin putoaminen lampeen kuulostaisi kuin iskulta patarummun kalvolle.”

”Niin en kertonut vielä… minua kovasti mietityttää se mitä sinulle kerroin… enemmän kuin mikään muu asia aiemmin.. koen kuitenkin myös helpotusta siitä, että sain kerrottua… samalla kuitenkin mietin kuinka paljon oma kuormasi kasvaa minun takiani… muuttaako asia suhtautumistasi minuun….”

”Aikamoinen kesä takana… tunnerikas kertakaikkiaan….”

31.7.2023

”Hih… mä pystyin kirjoittamaan sulle viestiä nyt aamulla! Sittenkin…”

Voisi olla aika hauskaa, että läväytän nyt tässä aamupalaverissa: 

”Terkkuja Harrilta! Mun kautta voi kyllä laittaa hälle viestiä. Mä tunnen, että olet mun kanssani täällä. On hyvä olo!”

”Muuten, nyt saan varoa vähän sitä, että mun vierestä ei katsella mitä olen tekemässä…”

”S jättää mut puoli kasin aikoihin (vähän yli) pikatien bussipysäkille. Kävelen siitä Nakkilan St:lle. Siellä olen noin klo 7.40 tai 7.45. Jos otat mut siitä kyytiin?”

1.8.2023

”Millainen mieli Sulla on nyt? Toivon, että Sulla on hyvä olo! Mä pystyn aina välillä keskittymään töihin… Hih…”

””Aamuauringon varhaisimmat säteet saavat nousta ensimmäisinä katsomaan aamukasteen kostuttamia niittyjä ja ketoja, jotka sanoinkuvaamattomalla kauneudellaan täyttävät pienen keijun sydämen. Keiju ei tiedä yhtään mitään niin kaunista ja onnella täyttävää tunneta kuin uniset kukat, kantaen lehdillään pieniä siroja, valon läpi kuultavia kastehelmiä. Hän rakasti niitä, sillä olihan hän aamukasteen keiju.””

”Aamulla olen menossa kasin aikoihin katsomaan Nakkilan pururata/kuntoreittejä itsekseni Nakkila sightseeing-päivää varten. Aloitan koskelta. Jos sulla ei ole muuta, liity toki seuraani. :) Mukavaa ja keijupölyistä iltaa Sinulle!”

2.8.2023

”*Taivas*
Olen pilvien tällä puolen…
Tähdet säteilevät ympärilläni…
En tiedä koska palaan…
En pidä kiirettä…
Täällä ei tarvita sanoja…”

”Mä en vieläkään löydä sanoja. En mistään. Ja mua naurattaa…ja vähän (aika paljon) myös väsyttää… Hyvänolontunne on vallannut minut kyllä ihan täysin.”

”On muuten tosi hienoa, kun sanot välillä että mun ei tarvi sanoa mitään tai kommentoida sanomaasi. Pidän siitä, että ohjaat ja autat, kun tiedät ja näet, että mä en tiedä mitä tehdä.”

3.8.2023

”Edelleen. Taivas. Olotila on niin kokonaisvaltainen, että tuntuu siltä, etten halua edes ajatella mitään. Että pitää olla päässäkin hiljaista, jotta tunteelle jää tilaa täyttää myös pää.”

”Ja onneksi olkoon! Ja tervetuloa! Siis keväällä, mä tunsin ja tiesin että tämä tunne ja olotila on mahdollista. Luulin sen olevan silti vähemmän voimakasta ja tapahtuvan joskus myöhemmin, ehkä syksyllä… Yhteys, jossa kaikki muu katoaa oikeasti. Kun ”Mitään” ei oikeasti tapahdu ja silti ”Kaikki” tapahtuu saman aikaisesti.”

”Ne hetket edellyttävät sitä, että kummallakaan ei saa olla yhteyttä estäviä epäluuloja, pelkoja ja jännitteitä. Keväällähän vielä oli. Ja mun haaste on kyllä niissä hetkissä, että ajatuksilla lähden juoksemaan kovaa, jos olen innoissani ja olen vaan jännityksessä. Ja kuinka huomasin, että sain höpöttää ja purkaa höpötyksillä just sen kaiken ekstran, jonka jälkeen voin ja saan olla vain hetkessä….”

”Ja eilen musta tuntui, että se, että en vastaa niitä ajatuksia, mitä sulla joskus on ollut, on vaan hyvä. Eli musta tuntui että tällaisena osittain täysin rikkikin olevana hassun höpönä on parempi kuin joku muu.”

”Mä leijun ja hymyilen! Nautinto, jota koen on aivan käsittämätöntä. Ja mä en ole yksin!”

”Tänään kyllä… olin kovin kuuliainen… Hih… ja tanssin roskiskatoksen takana… kuuntelin Iggy Popin kappaletta, johon minulla on vahva henkilökohtainen suhde ja voiiiii kuinka pyörin, tanssin ja leijuin… kaikki ihanat kontrastit, värit, kuvakulmat, ilmansuunnat, maa, tuuli ja vesi tanssivat kanssani…”

”Ja mä kuulin tänään, että nauroit. Hih…”

”Ja sinä…sinäkin…eli me…yhdessä…”

4.8.2023

”Sä olet kuule vienyt mut sellaiselle matkalle, että huh huh… Ja Kiitos kaikilla bonuksilla!”

”Uinu illalla pehmeään uneen kauniiden ajatusten saattelemana. Aamulla voit herätä lauluun, joka tuulen tuomana kulkeutuu vettä pitkin luoksesi.”

7.8.2023

”Luin viestisi ja olin iloinen sen lempeydestä ja pehmeydestä. Viestin asiasisältöön ja vinkkeihin paneutumiseen varaan sopivan ajan ja hetken. Viestisi on mulle tosi tärkeä. Kuin lahja, jonka avaamiseen varataan oikea hetki ja aika…haluan että ajatukseni on kirkas…”

”Niin ja huomasin myös, että pelkästään se, että lähetin kuvia sinulle, oli mulle yllättävän uuvuttava asia. Ne on niin syvältä minusta, ja sillä ajatuksella todellakin tehty, että kukaan ei koskaan tule niitä näkemään saajan lisäksi…”

”Niin soittamisessa ja piirtämisessä/maalaamisessa on mulla sama tilanne. Olen käsittämättömän herkkä ympäristölle. Olen liian hauras.. Haluaisin, että työni tuntuisivat kuin kuiskaukselta tai kevyeltä puhallukselta. Jälki ei ole selvärajaista, yksityiskohdat eivät noudata realismia, vaan mielikuvia jostakin… yksityiskohdat ovat niin himmeät että niiden toivoisi erottuvan paremmin. Siis haluan yleensä, että kaikki näyttää hauraalta, katoavalta ja tietyllä tavalla vaillinaiselta…”

”Vieläkin olen iloinen siitä kuinka ymmärsit keinutuolin liikkeen merkityksen laajemmassa kontekstissa…”

”Tapaamiset oli oikein mukavia! Ei ollenkaan liikaa. Tasapainon ylläpitäminen oli kyllä haasteellista. Kuitenkin juuri se mahdollistaa ja mahdollisti erittäin hyvän lentomatkan…”

9.8.2023

”Se on ollut prioriteetti 1 että haluat nähdä minua vielä…”

”Ole armollinen itsellesi H! Kohtelethan itseäsi samalla ymmärryksellä kuin minua!”

”Kyllä tälle luontopolulle (tutkimusmatkalle) on kaikenlaisia yllätyksiä osunut. Välillä on kantoja ja välillä vesiesteitä.”

”Toinen toistamme auttaen. Jos toisen reppu on liian painava niin toinen auttaa kantamaan. Jos toisen eväät on vähissä, niin toinen jakaa omistaan. Ne pitää jakaa eikä saa antaa toiselle kaikkia omia, jotta matkan teko yhdessä on mahdollista.”

”Mutta huolimatta säästä ja vaihtuvista olosuhteista niin hymyssä suin… matka jatkuu kohti tähtiä. Niitä (tähtiä) ympäröi avaruus ja avaruus.”

10.8.2023

”Kaikille hipsuvarpaille hyvää huomenta! Ja kaikille, jotka viihtyvät hipsuvarpaiden seurassa! Ja kaikille, jotka eivät vielä ole päässeet hipsuvarpaiden makuun! Hih…”

”Argh.. mun pitää kertoa sulle seuraava:
Se keinuminen. Mitenköhän kysyit siitä…
Mun pitää kertoa, että sen merkitys on hyvinkin moniselitteinen. Keinutuoli on hyvä… mutta…
Biisi, joka on mun kieltolistalla. 
Cheekin tai Jenni Vartiaisen tulkitsemana: Keinu.
Molemmat versiot. 
Saavat mut syvyyksiin… 
Tiedän miltä tuntuu keinua taivaan ja helvetin välillä. Kertosäe ja osa kappaleen sanoistakin. Ja tulkinta.”

11.8.2023

”Tänään oli sinun aamusi. Herätessäni oli niin pimeää että piti laittaa valot päälle. Ulkona katuvalot olivat vielä päällä. Syksy ja pimeys hiipivät käsi kädessä rinnakkain meitä kohti…”

”Kiitos tästä päivästä.
Kiitos sanoistasi, joita saan kantaa mukanani päivän jokaisena hetkenä.
Kiitos, että olet uskonut minuun ja valanut minuun uskoa itseeni.
Kiitos, että jaksat ja kestät minun huonot ja hyvät mäkeni, joita välillä menen vimmatulla vauhdilla ylös ja alas. Välillä selkä, välillä nenä menosuuntaan.
Kiitos rauhallisuudestasi, jolla jaksat tasapainottaa minua tilanteessa kuin tilanteessa.
Kiitos, että olet läsnä ja jaksat kuunnella ja olla.
Kiitos tästä hetkestä!
Kiitos, että ymmärrät ja jos et ymmärrä, niin kaikin keinoin yrität.
Kiitos, että annat minun olla minä.
Kiitos, että olet ainutlaatuinen oma itsesi!
Olet tärkeä!”

14.8.2023

”Olisin halunnut kirjoittaa sulle jotain syvällistä! Lohduttavaa.
Sitä, että istun sun vierellesi kivelle ja voimme katsoa vettä. Saat kertoa mulle kaikesta mikä mieltäsi painaa. Otan sua kädestä. Olen siinä vieressä. Et ole yksin.”

”Jotta henkisesti ja fyysisesti voit hyvin, tarvitset fyysisen turvan ja ihmisen, joka antaa kosketusta, kehonsa ja hoivaa. Ne ovat olleet sinulle aina tärkeitä ja ovat edelleen.
Minä en ole Sinulle se ihminen, joka antaa Sinulle fyysisen turvan ja kosketuksen, kuten tiedät. 
Tosiasiassa pärjäisit kyllä hyvin ilman minua, mutta et käsittääkseni pärjäisi ilman naista, joka täyttää fyysiset tarpeesi.”

”Tänään jossain vaiheessa huomasin että tein pienen keijulennon. Tosi lyhyen. En edes tiedä mistä mulle tuli sellainen olo. Aika siistiä. Ja siistiä että voin kertoa siitä sulle!”

”Ei ollut tarkoitus satuttaa! 
Ei ollut tarkoitus määrittää Sinua!
Ei ollut tarkoitus painostaa!
Eikä tuottaa sulle kipua! 
Ei ollut tarkoitus olla ymmärtämättä sinua!
Eikä ole tarkoitus olla esteenä sun tulevaisuudelle tai onnelle!
Anteeksi, jos teen niistä jotain!”

15.8.2023

”Jos kaipaat omaa aikaa, tai aikaa ilman yhteydenottoani, niin kerrothan. Siinä tapauksessa olen hiljaa niin kauan kuin toivot.”

”Löysit juuri sopivan määrän sanoja!”

”Istun yksin täällä takapihalla.
Olet ajatuksissani!
Voima olkoon kanssasi!”

16.8.2023

”Jaan kanssasi sen rikkauden tunteen, mistä kirjoitit aiemmin. Olen saanut kokea sen ja tiedän miltä se tuntuu. Olen siitä ikikiitollinen. Mun on vaikea löytää sanoja tällä kertaa.”

”Henkinen kipu on seurausta siitä, että toinen on niin läheinen, tärkeä. Vain läheiset ihmiset pystyvät satuttamaan sanoillaan ja teoillaan. Tämä ajatus käärii kivun ympärille lämpöisen ja pehmeän huovan. Se auttaa minua ajattelemaan, että en kuitenkaan haluaisi, että olisit etäisempi, kauempana.”

”Minua sattuu se, että en vaan ole hän, joka toivot minun olevan. Se mitä annan Sinulle, ei ole riittävästi Sinulle. Se on tosiasia. Tiedostan sen, ymmärrän sen ja pyrin myös hyväksymään sen.”

”Enemmän minua kuitenkin sattuu nähdä se, kuinka minun rajani raastavat, rikkovat ja viiltävät sinua. Tätä en pystynyt kirjoittaa itkemättä.”

”En tiedä miksi kauniina päivänä tapahtuu kurjia asioita.
Kuuntelen Only Time -biisiä työpisteellä ja kyyneleet vierivät poskillani.”

”Sinä Harri olet ainutlaatuinen!
Omana itsenäsi.
Ethän unohda sitä.
Olet tärkeä!”

17.8.2023

”Kunnioitan toivettasi ja en ota tämän jälkeen yhteyttä Sinuun ilman aloitettasi.
Sinä voit laittaa minulle viestiä milloin vain, jos haluat. Tai voit soittaa tai pöytää minua soittamaan Sinulle.
Olet minulle rakas edelleen, nyt ja tulevaisuudessa.”

”Ikuisesti Sun Wild One,
pikku h, jonka lennot aamukasteessa usvan keskellä vain Sinä olet nähnyt,
mielesi maisemissa…”


18.8.2023

hanna vähätteli omaa taiteellista osaamistaan eikä näyttänyt töitään juuri kenellekään
vähitellen hän rohkaistui näyttämään niitä minulle
tässä hannan 3-vuotiaana piirtämä leppäkerttu


tässä kohtaa oli myös meidän ensimmäinen todellinen kriisimme
ristiriita sille, että hanna rajasi seksin pois suhteestamme, ja että minusta myös sen olisi pitänyt kuulua siihen, kävi minulle liian tuskalliseksi ja yritin jättää hannan
no, eihän siitä onneksi mitään tullut, en pystynyt luopumaan hannastani


19.8.2023

”Koin, että jätit minut keskiviikkona. 
Nyt tiedän miltä se tuntuu. Aiemmin en tiennyt.”

”Harri. Mä olen rikki. Aivan rikki. En pysty analysoimaan nyt mitään. En sinua, enkä itseäni. Nyt keskityn siihen, että hengitän, sisään ja ulos. Siihenkin olen tarvinnut menneinä päivinä ulkopuolista apua, että osaan edes hengittää sisään, ja ulos.”

”Viestin tai soitan Sinulle maanantaina klo 7.30-8.00. Ja olen keskiviikkona koskella.
Mitään muuta en pysty tällä hetkellä lupaamaan.”

”Saat anteeksi!”


21.8.2023

ja lisää yhdistäviä asioita, pieni muratti


”Tapahtunutta ei saa tapahtumattomaksi. Tästä on mahdollista vain mennä eteenpäin tai jäädä paikoilleen. Syyttely tai osoittelu ei paranna tilannetta. Päin vastoin.”

”Halusin antaa Sinulle mahdollisuuden tulevaan, siitäkin huolimatta, että minulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä se on tai voi olla.”

22.8.2023

”Kaipaan sitä, että saatoin kirjoittaa sulle tavallisista asioista. Kaipaan sitä mitä meillä oli. Tämä tilanne on kauhea ja haluan uskoa että lyhyt.”

”Heräsin pelon tunteeseen. Olen miettinyt, että voinko edes kirjoittaa Sinulle koska pelkään niin paljon.”

”Pelkään kaikkea ja pelko ei ole tästä maailmasta. Pelkään lähteä ulos. En hae lehteä. Muuten pyrin käyttäytymään täysin normaalisti. Pelkään lähteä töihin. Pelkään nähdä ihmisiä. Pelkään jutella ihmisille, siis perheenjäsenillekin. Pelkään työpäivää. Pelkään, että en pysty ajamaan töihin. Pelkään aikatauluja, että en ehdi. Pelkään että en huomaa kun aika kuluu ja myöhästyn jostain kun en vaan huomaa. Pidän käsiäni kiinni kyljissä, pelkään että jos nostan kädet minua isketään niin kovaa, että en pysty suojautumaan. Ja pelkään, että minuun sattuu.”

”Ja järjellä tiedostan, että kyllä sinäkin joudut todella koville, kun luet näitä mun tekstejä. Mä en pysty arvioida sitä mitä mä sulle voin kertoa, joten saat tän kaiken. Ihan kaiken.”

”Ja uskon, että se on todella tärkeää että pystyn edelleen kertomaan Sinulle haavoittuvuudestani. Yhteytemme on niin kokonaisvaltaista, että se pysyy vaikka oma persoonallisuutenikin on rikki.”

”Muratti. Vain Sinä osaat tehdä jotain niin kaunista. Yllätit. Vaikka en saa vielä tunnevastetta, jota toivon, jokin silti sisälläni lämpeää. Palaan katsomaan murattikuvaa yhä uudelleen. Pieni muratti.”

”Nyt vaan pysyt siinä lähellä. Ja et jätä mua yksin!”

”Käyn tätä läpi. Haluan kuluttaa sen niin, että se ei enää vaivaa minua. Haluan uskoa siihen, että Sinä H… huomaat siinä nurkassa itkevässä tytössä jotain jota rakastaa, jotain sen arvoista, että haluat ottaa hänen kädestä kiinni. Auttaa hänet ylös ja antaa istua vieressäsi. Hiljaa.”

”Huomenna voin istua kainalossasi, jos sallit. Hiljaa… ihan oikeasti… tässä elämässä…”

”En pystynyt kirjoittamaan tätä ilman kyyneliä. Kipu alkaa nousta pintaan…
Koita jaksaa! Me selvitään tästä yhdessä!
Ja se, että muratti on lähelläsi, se on todella hyvä asia! En osaa edes selittää sitä. Mutta se on silloin turvassa ja se on hyvä.”

”Sinä jäit viereeni! Kaikesta huolimatta.”

23.8.2023

”Ai niiiiiiin… sä olet nuusku..
Ja pidät mun hien hajusta… eiiiii.. kyllä minäkin saan pestä kainalot…. Vaikka pidätkin… noh…”

”Ja nyt sitten… mä kutian ihan sietämättömästi jo pelkästään ajatuksesta, että laittaisit pään nenu edellä mun kainaloon.… oikeesti…nyt tiedät sitten senkin…”

”Kun mä sain silittää sun kasvoja, niin siten huomasin, että se toimii mulla tapana, joka hoitaa minua itseäni ja purkaa sisäistä pahaa oloa.”

”Se, että mä tunnen, että haluan antaa hellyyttä, on mulle tosi tärkeää. Energiavirran pitää kulkea vapaasti. Ja se kulki.”

”Kultaseni-sana palannut teksteihin :) Tervetuloa kaunis sana.”

”Saan olla rauhassa. Nyt olen yksin ja ei ole mihinkään kiire. Musiikki soi korviini ja mä tanssin! Mä H tanssin! En vielä lennä, mutta mun mieli pystyy jo tanssimaan. Ainakin just nyt. Tässä hetkessä.”

”Hetki… ja tuuuuliii. Tässä on jotain samaa kuin rannalla…
Ja sitten se Titanicin kohtaus…..”

”Luin viestisi ja mulla on sellainen hymy että A Laine voipi tulkita sen vittuiluna…
Haaaaaaa
Mä olen myös niin aaaaaaa”

24.8.2023

”Tunnen että olet kanssani. Se on mulle äärettömän tärkeää.”

”Harri…H…
Mä olen tässä. Me ollaan tässä…
Mä tiesin, että sä löydät keinon nauttia siitä, mitä meillä on!
Mä tiesin sen keväällä jo!
Mutta koville se otti… toivottavasti ei liian koville kumpaakaan…
Meillä ei oikeesti ole kiire… jos meillä olisi kiire, niin emme olisi tässä hetkessä… emme olisi läsnä…”

”Ihanaa, että olet herkistynyt äänille. Sulla on kanavat auki…Mä laitan kädet sun korville, jos ne on äänet on liian kovia… Sitten mä sanon suun ilmeillä jotain ja sä et kuule mitä sanon…. Sitten mä hymyilen… en mä oikeesti mitään sanonut… katsoin vaan sun silmiä…”

”Mun sydämessäni on nyt oikein sopiva määrä ihmisiä. Kukaan ei vie paikkaasi koskaan. Näin on hyvä! Todella hyvä! Olen onnellinen!
Ole nyt ihan rauhassa siinä omassa paikassasi. Ihan rauhassa, omassa paikassasi, joka on Sinun. Ja ainoastaan Sinun.”

”Mietin aamulla suihkussa, että olenkohan mä liian herkkä. Siten siis liian, että se on ehkäpä jo haitaksi Sinulle, joka osaat aistia minua niin hyvin.
Toisaalta tiedostan, että sinäkin olet tosi herkkä. Emmekä taida kumpikaan haluta olla vähemmän herkkiä, sillä herkkyys mahdollistaa asioiden syvemmän kokemisen…”

”Annathan itsellesi myös anteeksi. Elämä opettaa. Meidät on osoitettu toistemme poluille juuri tähän hetkeen. Ohjaamaan toinen toistamme. Kun toinen tulee tönäisseeksi toista polulta märälle sammaleelle, niin kun käsi pysyy edelleen kädessä niin toisen on helppo napata toinen takaisin polulle. Yhdessä kulkien…”

”Se, että hyväksyt minut tällaisena rikkinäisenä. Voi H, kuinka hyvältä se tuntuukaan…
Mä olen niin onnellinen siitä, että saan laittaa sulle viestiä, kuljet mun vierellä.
Mä korjaan vähän sun vilttiä, noin. Illalla pöydällä palaa kynttilä. Keitän illalla myös kahvia ja kaadan sun kuppiin.
Mmmmm”


25.8.2023

kallo paikkana on yksi meitä voimakkaimmin yhdistävä asia, vaikka olimme siellä yhdessä vain kerran
eräs minun lempipaikoistani porissa ja hannan vakituinen pyörälenkin kohde


”Tajusin tänään, että meillä on yhteinen haava. Ja sen hoitaminen tapahtuu myös yhdessä. Sen paranemiseen tarvitaan meitä molempia. Siitä tuli mulle jotenkin kaunis ajatus ja hyvä olo. Ja lempeä.. mä en tajua miten mun aivot voi toimia näin…”

”Se kipu on myös meitä yhdistävä tekijä. Se sattui molempia syvältä. Kumpikaan ei halua mitään sellaista enää. Ja haavaa hoidetaan huolella, yhdessä, ilman kiirettä. Kunnes haava paranee.”

”Elämä… tämä on totta… minulla on hyvä olo sydämessäni… vihdoin…tämä on totta!
Tips… painan nenääsi hellästi…”

”Minäkin olen ajatellut paaaaaljon meitä. Sinua ja minua. Välillä mietin, että voi sinua, kun olet joutunut aikamoiseen prässiin kanssani.”

”Ja olen niin onnellinen, että olet samaan aikaa vahva, luja, herkkä ja haavoittuva. Kykysi muovautua ja tarkastella omaa toimintaasi ja minun toimintaani mahdollistaa yhteyden, jonka jaamme. Sinulla pitää olla hyvä itsetunto, jotta pärjäät kanssani. Tiedän varsin hyvin, että en ole helppo tapaus.”

”Mä olen nyt euforian vaahtokylvyssä, katson auringon laskua ja puhaltelen

saippuavaahtoa kylpyveden pinnalta…. Kun kylpyveteen puhaltaa tarpeeksi kovaa, vaahto väistyy… hihii…”

27.8.2023

”Aamulla kuitenkin minusta tuntui, että olet taas istahtanut työtuoliisi. Kun tulen huoneeseen me katsotaan toisiamme, katse on täynnä lämpöä ja ymmärrystä ja sitten me tervehditään. Molemmilla on tasapainoinen ja normaali olotila. Paitsi ehkä mulla, kun kiehun jostain olemattomasta… sinua ehkä vähän hymyilyttää… sitten suur’eleisesti käsillä selitän asian ja selitän ja selitän… ja yhtäkkiä…huomaan… huonotuulisuuteni on kadonnut…. Ja edelleen istut siinä, katsot minua ja olet siinä…”

”Olen huomannut, että mun tuollaiset tunnenäkymät yleensä myös tapahtuu… tunteet ja ymmärrys välillämme on vain kasvanut ja voimistunut entisestään….”

”Mietin myös sitä, että onko pariskunnilla tapana kuunnella toisiaan tarpeeksi herkällä korvalla, jotta yksilöt pystyisivät toteuttamaan niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Vai onko ihmisillä tapana siirtää omat tarpeet herkästi syrjään ja vähätellä niiden merkitystä… vai miksi tässä maailmassa on niin paljon ihmisiä, jotka toivoisivat tulevansa kuulluiksi ja nähdyksi omana itsenään… sen kaipuu on niin pohjatonta ja syvää… en tiedä…”

”Mietin myös sitä, että pitäisikö mun kertoa sulle jo tänään, että olen kipeä… tiedän, että se nostaisi vain huolta sinussa. Ei tälle kukaan mitään voi tehdä… kerron pian. Tiedän, että pidät minua kädestä, tiedät asiasta tai et…”

Miten sinä voit? Miten kehosi ja mielesi? 

”Huomaan, että näin etänä on vaikea tietää, kuinka toinen fyysisesti voi. Kun ei nähdä… samalla ajattelen kuitenkin, että meidän on hyvä kertoa toisillemme myös niistä asioista.. se taitaa tässä vaiheessa kuulua myös pakettiin…”

”Viikolla opiskelija latasi näytölleen kuvan sammakosta… oli vaikea olla kertomatta omaa suhdettani sammakoihin, varsinkin pieniin sammakoihin…”

”Toivon että ymmärrät sen mitä yritän sanoa. Mulla on vain muutama äärettömän läheinen ystävä. Mutta ne jotka ovat mua lähellä, niin heihin luotan ja he tukevat minua. Sinä kuulut siihen porukkaan, joka vain kysymällä pääsee luokseni kun terveydellinen kriisi on päällä. ja se on Ok. Ei ole mitään ongelmaa sen suhteen.”


”Toki sen verran pitää sanoa, että ehkä sä et voi lähettää mulle korttia, joka on täynnä sydämiä… Hih… kuten toiset voivat tehdä… tiedän, että se on sukupuoleen perustuvaa syrjintää, mutta nyt mulla ei ole kyllä tietoa miten tuon asian korjaisin… ;)”

”Jos Sinä joudut sairaalaan. Miten ihmeessä pääsen Sinua katsomaan siten, ettei se aiheuta ongelmia Sinulle jatkossa.”

”Kiitos, että pidät minua kädestä. 
Nyt on hyvä.”

”Kun kirjoitit että vietit alkaa heräillä, niin en heti ajatellut hoivaviettiä… hih… Käyn hitaalla ja silti ajatukset vaan menee herkästi minne milloinkin…”

28.8.2023

”Istuitko sä koko yön vieressäni ja katsoit, että saan nukuttua?
Mulla oli sellainen olo, että istuit. Ja olit siinä. Kiitos! Sain nukuttua.
Välillä lisäsit keijupölyä…
*pehmeä hali*”

”Mä avasin ilkunaverhot kun oli vielä pimeää. Pimeässä oli valtava usva. Kiitos eilisestä, kiitos kaikesta! Kunpa osaisin elää joka päivä niin että en satuttaisi sinua.”

”Tänään on ollut tasapainoa. Olen ottanut todella rauhallisesti. Sait minut levolliseksi ja rauhoittumaan. Nyt on hyvä.”


29.8.2023

töissä henkilökunta ja opiskelijat tekivät tutustumisretken nakkilan keskustassa
hanna yllytettiin kiipeämään puuhun ja hänet kuvattiin tässä inspiroivassa asennossa


”Kuvasin myös auringonkukan. Arvaa vaan……..”



”Unohdin kertoa, että hyvät keskustelut saa mut myös fiiliksiin… kun puhe vain soljuu eteenpäin… niin ja… niin ja… aivan kuin keskustelu ei olisi koskaan alkanut eikä se koskaan päättyisi. Keskustelu on yhteistä ja se vain eteneeee, täydentyy, kasvaa, lentää, soljuu, välillä hiljentyen välillä voimistuen… silloin mä kadotan ajantajun… ja eläydyn… annan keskustelun viedä…”

30.8.2023

”Mä voisin nyt maata selälläni metsässä ja hengittää metsän tuoksuja…kuunnella sateen ropinaa… minulla on sopivan lämmin… silmäni ovat kiinni… kevyt ilmavirta ja vesipisaroiden tanssiminen tuntuu kasvoillani kuin pieneltä kosketukselta… kaikki on hyvin…juuri nyt… Voisin nukahtaa… hmmm…”

”Töistä kotiin tultua: Lemppari murretun vaalean vihreä trikoinen maximekko, vaal. persikansävyinen collegepaita (olet nähnyt kuvassa) ja villasukat. Söin. Viltin alle kippuraan, silmät kiinni, napit korvissa. Hetki.”

”Kerron lisää haikeudesta, mutta nyt kermat päältä. Nams. Tiesin että asiaan palataan kun olin sanonut sen ja hyvä niin. Haikeus… minuun on patoutunut valtava määrä sitä tunnetta että voisin silittää ja kohde pitäisi siitä ja olisi hiljaista ja kiireetöntä. Jotenkin se hyväksytyksi tulemisen tunne. Se menee mulla jonnekin sellaiselle tasolle että liikutun. Siinä on kyllä ihan kaikki h:T pienestä isoon mukana. Tiedostaa itsestä tuollaisia alueita. Voin sanoa että mennään sellaisilla alueilla että mun on TAAS vaikea löytää kuvaavia sanoja.”

31.8.2023

”Kyllä. Mun Haikeus oli ihan terapiamatskua. Mulla nämä tasot sun kanssa on sekoittuneet jo aikapäiviä sitten. Ja päiväkirjataso on toinen… tämä kirjoittaminen tuntuu usein siltä kuin tavallaan kirjoittaisi itselleen ja toiselle saman aikaisesti..”

”Arvostan tapaa, jolla jätit mulle tilaa asian ympärille! Kiiiiiitos! Teit sen taitavasti! Oikein hyvin!”

”Yllätit mut kommentoimalla vahakangasta. Niin, no tietenkin. Sä olet Sä! :)”

”Tiedätkös että, mun piti tarkistaa onko munahaperoa olemassa. Löysin tietoa myös hänen serkustaan nahkahaperosta. Mun hieman matojenkin syömä mielikuvitus oli seota tunnilla, kun nahkahapero pisti esiin googlehaussa…”

”Huomenna aamulla soitan varmaan puoli ysin maissa. Mennään poliisilaitokselle passien hakuun lähes koko perhe.  Menen siitä vasta töihin…”

”Kohta käännyn pyörälenkiltä kotiin päin. Mä tarvitsen viikonloppuna lepoa. Uskoisin että saan levätä. Jos sä lähdet viikonloppuna retkelle, niin voit laittaa kulkuneuvoon sivuvaunun. Mä voin maata selälläni ja katsella pilviä.. mutta en vesisadetta. :) vesisateella jään sohvalle viltin alle lepäämään…”

1.9.2023

”No myönnetään joskus puhun tuhmia… mielestäni olen ollut viime aikoina melko kiltisti…puhumatta tuhmia ollenkaan… vai onko muistini heikko siitäkin kohdasta.. tähän kyllä toivon näkemystäsi…”

”Kiitos, ja ihanaa että olet!”

”Eilen tajusin… Joku täyspervo on keksinyt nimen karvarousku eli karvalaukku… ja siinä on sienellä myös mielestäni nimeen sopiva ulkonäkö… se en ollut minä!”

”…Tänään nautitaan maukkaasta sienimuhennoksesta. Se odottaakin jo lämpimänä herkkusuita…rousk… rousk…”

”Mietin sitä, mitä puhelussa kerroit… mun ajatuksen kulusta yms… joskus ajattelen, että ei mulla ole varmastikaan yhtään sen laajempi ajatusmaailma kuin muilla, mutta taidan kyllä eläytyä niihin eri tavoin kun muut. Ja sitä eläytymispiirrettä en kyllä enää saa kuriin… se on nyt taidettu vapauttaa.. Kiitos Sinun! Hiiii, ja jiihaa…”

4.9.2023

”Tiedätkö. Meillä on yhteys, saamme toisemme hyvälle tuulelle, haastamme toistemme ajatuksen kulkua, tuemme toisiamme haasteissa. Meillä on keskustelu- ja vuorovaikutusyhteys. Me mahdollistamme toisillemme hyväksyvän ilmapiirin, joka vahvistaa hyvinvointia.”

”Jonain aamuna, kun täysin musta pimeys on valloillaan ja sadepisarat iskeytyvät voimalla maahan, menen ulos, takapihalle, nostan käteni ja katseeni ylös. Aion tuntea kaikkialla kehossani sen, miltä sadepisarat tuntuvat paljaalla ihollani pimeässä aamussa….”

”Jos Sinulla ei koskaan olisi huonompaa päivää, niin saisiko minulla olla? Olemme kokonaisia vasta, kun hyväksymme itsessämme molemmat puolet. Tiedän, toisen hyvät ja huonot tuulet on helpompi hyväksyä kuin omat. Vaatimustaso itselle on eri kuin toiselle. Se taitaa olla hankalaa vähän meille molemmille…”

”Sinä olet sydämessäni elävästi joka päivä!”

”Käteni on edelleen sun kädessä kiinni.
pikku tips.”

5.9.2023

”Toivon, että olet jo untenmailla. Matkalla höyhensaarille. Tiedätkös, minulle on eräs viisas mies kertonut, että mörköjä ei ole olemassa. Hän taisi viitata silloin pimeyteen. Minä sovellan hieman hänen sanomisiaan… mörköjä ei ole olemassa, ei menneisyydessä eikä tulevaisuudessa…”

”Huokaus… kuiskaan hiljaa: elämä on mysteeri… sen kulkija kohtaa matkallaan kaikenlaista… mutta kulkijan ei tarvitse kulkea yksin… niin…”

”Suhisen pehmeästi shhhh… en jatka enää… taisit jo nukahtaa… hyvää yötä… kauniita unia ja kuvia…”

””vaikken valoa nää, ja suru sääli ei vähääkään
voin vain luottaa ettei se jää
vaikken valoa nää ei loputonta pimeää
kaunis kasvaa myös pimeään

tänään mä nään kaiken kauniin sinussa
tänään voin kiittää paljosta…””

”Mä voisin nyt kyllä keittää kahvia. Maistuisko? Mikä biisi laitetaan soimaan vai istutaanko vaan ihan hiljaa? Sytytän ainakin kynttilän pöydälle. Tuuli piiskaa sadepisarat ikkunaa vasten. Syysilta. Onneksi on lämmin. Villasukat jalassa. Viltin alla.”

7.9.2023

”En oikein ymmärrä miksi pyydät anteeksi omia rajojasi tai tuntemuksiasi. Sitä, että kerrot mikä on sinulle Ok ja mikä ei. Sinulla on oikeus olla sitä mieltä kuin olet ja

tuntea kuinka tunnet. Ja myös oikeus sanoa ne ääneen. Väsyneenä ehkä asiat tulee sanottua suoremmin, kuin muuten, mutta silloin toisen, tässä tilanteessa minun, on helpompi ne myös ymmärtää.”

10.9.2023

”Huomaatko: mä jaksan vähän suuttua! Se on hyvä merkki :)”

11.9.2023

”Mua hymyilytti parissakin kohdassa. Ajattelin heti kertoa. Mulla on nyt just hieman parempi olla. Aamulla ei kyllä olisi irronnut näitä ajatuksia, mutta siis…”

12.9.2023

”Katson ikkunasta ulos ja mietin… ehkä huomenna jaksan mennä edes vähän ulos… nyt on hieno seurata kun lehdet ovat alkaneet kellastua…”

13.9.2023

hanna oli sairaana joten emme tavanneet arantilankoskella vaikka oli keskiviikko
keskiviikkojen aamut oli omistettu tapaamisillemme elo- ja syyskuussa
kävin siis koskella yksin


”Jos vaahteranlehdet ovat jo kauniissa ruskassa niin otathan mulle kuvan. Se aika syksyssä ei saa mennä multa ohi. Uskoisin että syksy ei vielä ole niin pitkällä, mutta piti silti kertoa.”

”Kiitos, että olet jaksanut olla vierelläni ja pitää kädestäni kiinni koko ajan. Se ei ole jäänyt huomaamatta. Et ole yksin! Minä olen tässä.”

”Niin, miksi laitoin huoliviestin. 
Oli sellainen olo, että onkohan sulla kaikki Ok. En oikein osaa yksilöidä sitä nyt tarkemmin. Vähän mietin, että mitä vastaat…. Toivottavasti Sinulla on kaikki Ok!”

”Olenko sanonut sulle, että minusta on hienoa, että pyöräilet päivittäin? Ja minusta on niin kiva, että se tuottaa sulle hyvää mieltä joka kerta. Epäilen että en ole sanonut, ja luulenpa että tiedät, että olen tätä mieltä.”


14.9.2023

hannan sairaus jatkui edelleen

rauhallinen teehetki syyskuisena iltapäivänä
hannan käsi ja muki


”Aamu ei ollut hyvä. Heräsin viideltä, jotta valmistautuisin töihin, mutta ei kauaa mennyt kun keho kertoi että ei onnistu.”

”Sinulta on tullut viesti.
Viestin sävy on kaunis! Se oli juuri sellainen, että olet saanut pyöräillä. Silloin tekstistäsi säteilee jotain enemmän…”

”Olen pahoillani. Tänään en ole jaksanut kirjoittaa mitään…”


15.9.2023

hanna pääsi käymään kallossa pitkästä aikaa
hän kertoi hyvin harvoin viesteissä tunteistaan, ne asiat käsiteltiin puheluissa ja tapaamisissamme
siksi tämän kallo-kuvan saatesanat liikuttivat, ja liikuttavat edelleen minua syvästi:
”Sinulle Harri koko sydämestäni”


”Halusin ottaa Sinulle sen kuvan.”

”Ihania pikku hetkiä päiviisi, jolloin pystyt huomaamaan jotain ihmeellistä, joka kuuluu vain siihen hetkeen… tiedän että Sulla on sellainen kyky tai lahja… tassuttele ja töpsöttele viikonloppuna juuri niin kuin sinun tekee mieli, oikein tai nurin päin, eteen tai taaksepäin… tips, hips ja nips.”

”Olet jaksanut uskomattoman hienosti tukea minua kun olen ollut sairas! Se on mulle todella tärkeää! Nyt on ilta ja viikonloppu tulossa. Kaikki on silti hyvin!”


16.9.2023

silloin tällöin hanna lähetti käsin kirjoitetun viestin

tämä on yksi niistä
keskustelimme siitä miten hienoa on kirjoittaa ihmiselle joka ymmärtää
”Lisäksi olet niitä harvoja, jotka voivat ymmärtää sen kerroksellisuuden, että sekin on jo viesti, kun teksti on käsin kirjoitettu.”


”Käsialasi on rikkaus ja voimavara!
Se on aivan ainutlaatuinen, kuten Sinäkin!”

”Kiitos, että olet Sinä ja jaksat olla juuri siinä ja lohduttaa! Uskon että iltapäivällä vointi taas kohenee jonkin verran.  nyt on jo vähän parempi kuin ihan aamulla.”

”Tajusin yhden poikkeuksellisen piirteen itsestäni. Mä jaksaisin vain seurata kun joku kirjoittaa käsin. Olen haltioitunut siitä jo lapsena…
Kun ihminen ei tiedosta, että sitä katsotaan. Henkilön asento, ilme, kynän asento, kynän kosketus paperille, viivan vedot, kynän kärjen nostot paperilta, käden liike paperilla, käden asento suhteessa kirjoituksen liikesuuntaan, sormien asento, kynän puristusvoima. Hengityksen rytmi kirjoittaessa, siirtyminen uudelle riville. Mahdolliset huokaukset, ajatustauot.”

”Mikä voisi olla hienompaa kuin miettiä intohimoja. Se myös auttaa minua siinä, että voin unohtaa oman vointini ja sen että en ole liikkunut yhtään 1,5 viikon aikana. En edes kilometriä! No.”

”Nyt kun emme ole voineet keskustella mistään pitkään aikaan… se kuormittaa… lisäksi varmasti moni muukin asia kuormittaa… ja emme voi niitä käsitellä koska olen edelleen sairas ja en pääse edes soittamaan Sinulle.”

”Ymmärrän, että Sinun voi olla välillä vaikea ylläpitää tietoisuutta mitä kaikkea Sinä minulle merkitset juuri omana itsenäsi! Sinä omana itsenäsi ja ajatuksesi minua viehättävät ja Sinun kanssasi minä haluan jakaa asioita! En ole laittamassa sinua kenenkään muun paikalle.”

17.9.2023

”En soita Sinulle, koska en tee sitä vain siksi, että minä haluaisin ja että minulla olisi mahdollisuus. Tulkitsin viestisi niin, että et toivo minun soittavan. Ajattelisin, että keskiviikkona minulla olen normaalisti töissä ja aamulla voisimme tavata mikäli haluat.”

18.9.2023

”Minä soitan Sinulle tänään. Mutta jos puhuminen tuntuu sinusta pahalta, niin voimme lopettaa sen kyllä.”


”Minua sattuu myös, kun kerrot, että rikot omia rajojasi kanssani koko ajan. En vain tiedä, mitä voisin tehdä.”

”Mua hymyilyttää. On ollut hyvä olla kun sain jutella kanssasi aamulla! Riippumatta toipilaisuudesta, niin mulla on sisällä rauha.”

”Onneksi sain sulta käsittämättömän ihanan viestin. Aivan jotain timanttia! Sen luen vielä monta kertaa 😊”

19.9.2023

”Sun listasi… ai että… se on jotain niin henkilökohtaista ja sitten kun jaat sen minulle. Siitä tuli monella tapaa niin hyvä olo.”

”Hetkessä ilmaiseminen siten että vain he, jotka ovat läsnä… mulle se itse toteuttaminen on niin paljon tärkeämpi kuin jälki… Mä palan intohimoa, kun kehollani teen jotain…”

”Eilen kun juttelin yhden henkilön kanssa ymmärsin jotain mitä en ole ymmärtänyt koskaan aiemmin. Hän kertoi, että toivoisi joskus, että hänenkin ajatuksensa joskus laajenisivat niin, että ne voivat lähteä minne tahansa. En ole ikinä ajatellut että mulla olisi mielikuvitusta jollakin poikkeavalla tavalla, tai että jollakin toisella ei ole. Mä olen luullut että mulla on vain rajoittunut kyky pitää ne omana tietonani. Että mulla on tavallaan vaan vika siinä, että en pysty olemaan hiljaa niistä. Ja minähän olen niin paljon yrittänyt opetella olemaan siten että en tuo niitä juttuja esille. Jotta osaisin olla kuten muut. Ja enhän mä pysty… sitten mua katsotaan silleen tietyllä tavalla ja sitten huomaan että ai niin, ei ollut taas asiallista…”

20.9.2023

”Sä leikittelet kanssani sanoin, kirjaimin ja merkityksin. En tiedä oletko aiemmin leikitellyt näin kielellisesti, mutta taidat sen taidon ja sen sävyn joka on niin kutkuttava ja pilkahtelee sitä riemua, jonka leikki ja oivaltaminen pitää sisällään…”

”Ja hippiäinen tai höppiäinen, sateenkaari, kostea eli sademetsä, koski, lampsis-saappaat, läts lätäköt… Koski-sanasta saa taivuttamalla myös koskea… ”

”Tiedätkös, mä luulen, että minua ei voi nähdä varmaan koskaan enempää elementissäni, kuin näit minut tänään. Mä olen niiiiiin oma itseni, kun laitan isot kengät jalkaani ja mulla on mekko päällä… mulla on silloin niin sellainen olo, että olen minä… ja rakastan sitä kontrastia, kun on siistit vaatteet ja sitten isot kengät,

jotka ei sovi siihen kokonaisuuteen… ääääää…. Täydellistä! Mulle niin Täydellistä!”

”Ja sitten metsä ja ne lätäköt ja se pujotteleminen märkien(mörkien) oksien lomitse. Ja sitten se, että musa kännykästä luonnossa. Eihän luonnon ääniä saa peittää musalla, paitsi että Saapas! Hih… tanssia voi vaikka ei liiku, paitsi että liikkuupas. Ja sitten mua ujostutti ja silti lauloin… ja kun sä…tunnet että sä voit…ja se on Ok… en mäkään uskalla… ja sitten sä tunnet sen että uskallat… ja pystyt… ja osaat… ja kaikki on niin mahtavaa…. Vaikka silti on vähän sellainen olo että oho….”

”Shhhhh…Mmmmm…”

”Jotenkin se, että emme kumpikaan olleet sillä tavoin varautuneita mitä olisimme voineet olla monestakin syystä…
Ja kyllä, hetki oli myös mulle kaunis ja ikimuistoinen. Enkä oikeasti tiedä miksi vedet vuotivat silmistäni, en tiedä oliko se tuuli vai se että se oli jotain niin aitoa. 
Se, että voin olla kanssasi siinä ja vain olla.”

”Tiedätkö, että mä en vieläkään pysty menemään lenkille. Mun voimat ei riitä. Pyöräilin kilsan päästä hakemaan ne porkkanat ja reidet ei meinanneet jaksaa. Toivottavasti mun lihakset pian taas jaksavat.”

21.9.2023

”Mutta tuun sun sivuvaunun kyytiin… Jiihaa… ja sit mennään…”

22.9.2023

”Kuinka ihanaa on saada nauraa, iloita ja riemuita… voi että kun se tuntuu hyvältä ja lämmittää mieltä vielä myöhemminkin.”

”Mietin, että mikä voi olla se asia joka vaikuttaa siihen, että päänsisäinen myräkkäsi tasaantuu kun tapaamme. Mietin, että oletko kanssani niin läsnä vai onko se sitä että en edellytä tai odota tai vaadi sinulta asioita, vaan saat olla sellaisena kuin olet…”

”Haluttuun tavoitteeseen, onnistuneeseen räjähdykseen, pääseminen edellyttää sinulta kovaa työtä. Uskon, että hyvillä työkaluilla ja oikealla varustuksella onnistut kairaamaan sopivan reiän ja homma hoituu hyvin.”

”Luin juuri lähettämäsi runon.
Aivan käsittämättömän kaunis runo. Aivan juuri noin…”

”Tämä päivä on ollut hyvä. Kiitos että olet kulkenut sen kanssani! Toivottavasti mä tästä vähän tasapainotun.”

24.9.2023

”… tämä on nyt tällainen stressinhallintaviesti. Mulla on onneksi jo parempi olo, kun silloin kun aloitin tätä kirjoittamaan.”

”Mä pääsin käymään Kallossa! Fillarilla. Eka lenkki!”

25.9.2023

”Kävelenpäs metsäpolkua ja kuuntelen Iggy Popin biisiä, joka kertoo elämää täynnä olevasta lapsesta…”

”Tiedätkös… se runo….
Huomaatko mitä Sä teet!?! Sinäkin säteilet tai pulppuat ja ilmennät itseäsi aivan käsittämättömän hienolla tavalla!”

”H. Minäkin olen vähän huolissani itsestäni. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä jotta toipuisin ja palautuisin. Keho ja mieli on nyt liian kovilla. Pikku hiljaa yritän nyt rauhallisemmin.”

”Ja niin siinä sitten kävi että syksyisenä aamuna niityn kosteikkojen lomasta lensi pienen pieni keijukaisneito puhaltaen keijupölyä vastaantulijoiden silmille.
Muut metsän asukkaat olivat hämillään keijukaisen kujeiluista, mutta tiesivät sen aiheuttavan heille vain pientä näköharhaa. Keijupölyt silmissään metsän asukit näkevät kaiken kauniina. Pölyn vaikutus kestää vain puoleen yöhön. Mutta kaikki saavat nauttia maailman kauneudesta siihen saakka.”

”Tiedätkös, että on sillä iso merkitys minuun, kuinka paljon olet minua kehunut. Vaikka itse en olisikaan samaa mieltä, niin uskallan toimia jollakin tavalla paremmin ja varmemmin, kun tiedän että maailmassa on joku joka aidosti on sitä mieltä että kehoni näyttää hyvältä.”

”Mä en taidakaan tänään laskeutua maan pinnalle vaan kisaan vaahteranlehtien kanssa ilmatilasta…”

26.9.2023


”Kyllä mä lennän… hypähtelen välillä kiveltä toiselle… sitten taas lennän… sipaisen siivellä nenän päätäsi… ja sitten taas mennään…
Miltähän näytät keijupölypäissäsi? Hmm..
Hymyilen… pari siiven sipaisua jälleen. hips ja tips.”

"Ja Sinä…
Hips.."


”Mun pitää tulla sua lähemmäs tällä oksalla, ettei se rätsähdä.. se risahtelee vähän..
Housujen pepussa on puun oksasta irtoavaa möhnää…
Mä heiluttelen jalkoja… eiii… nyt ei saisi, jotta oksa ei mene rikki… ja silti mä vielä vähän…”

”Matalat oksat on just meille.
Tai sitten takarivin paikat oikeassa elämässä🤗 ja mulle ikkunapaikat jos mahdollista…”

”Sun kuoresi on niin käsittämättömän vahva, että säteilyäsi ei ole pystynyt aistimaan eikä näkemään. Ei sitten millään. Toisaalta tiedän hyvin sen, että kun on niin tunteellinen ja herkkä, niin silloin voi tulla myös pahasti satutetuksi, jos joku haluaa tehdä sellaiselle pahaa. Siksihän herkillä ihmisillä suojamuurit ovatkin.”

”Ja en mä kyllä ole voinut tietää että jonkun kanssa voi jakaa mielikuvitusmaailman niin että se sulautuu ja lomittuu luonnollisesti oikean maailman kanssa. Sitä en olisi uskonut, koska jo oikean maailman asioiden ja ajatusten yhdistäminen ihmisten kanssa on ihan riittävän hankalaa.”

”Ja mä olen vieläkin sitä mieltä että mielikuvitusmaailmojen yhdistäminen ei ole ihmisille mahdollista. Mielestäni se mitä meillä on, on epäinhimillistä ja mahdotonta. Tavallaan mun aivoissa olevan taustatiedon mukaan se ei voi olla totta, vaikka elänkin sitä ja saan nauttia siitä päivittäin. Mä yritän kyllä löytää selityksiä, mutta sitten vaan luovutan ja annan olla. Ja keskityn nauttimiseen ja lentämiseen.”

”Mä luulen, että me ei oltais koskaan aiemmin oltu valmiita vielä kohtaamaan toisiamme tällä tavoin. Mietipä itseäsi 10-20 vuotta sitten. Tai minä itseäni. Siksi nyt. Aika on juuri hyvä.”

27.9.2023

”Vähän minua harmitti, kun käytin aikaamme pahan mieleni purkamiseen. Mutta tiedän, että haluat mieluummin tietää asiat kuin että ne vain painavat minua.
Ja kiitos. Kyllä mä tarvitsin sun ymmärrystä asian suhteen. Ja sitä että sain kertoa! Ja sitä että saan olla sellainen ihminen joka kuormittuu tietyistä asioista.”

”Ankanpojasta ajattelen, että tavallaan haluan samaistua kuitenkin siihen ankanpoikaan. Mietin eilen, että mä en varmaan koskaankaan tule näkemään itseäni kauniina, mutta voin oppia ylpeänä kantamaan niitä rosoisuuksia ja ”värivirheitä” mitä minussa on. Olen jo melkein sinut oman melko vallattoman persoonallisuuteni kanssa ja uskon että sitä samaa tekniikkaa voisin sovittaa myös ulkoiseen olemukseeni. Ja tuntuu se silti tosi hyvältä että Sä näet mut joutsenena.”

”Me ollaan kyllä tosi turvassa toistemme kanssa. Kumpikin haluaa toiselle vain hyviä asioita. Mietin myös sitä, että mä luulen että meidän (mahdoton) yhteytemme voi olla mahdollista juuri sen vuoksi, että meillä ei tietyllä tavalla ole tavoitetta tai päämäärää tai tulevaisuuden suunnitelmaa. Meillä on vain juuri se olemassa oleva hetki joka meillä on. Haluamme molemmat olla täydellisesti läsnä juuri niissä hetkissä mitä meillä on.”

”Tiedäthän Sinä! Tiedäthän!”

”Ja onhan meidän yhteytemme syventynyt ja sanoisin, että kunnioitamme kaikkea toisissamme. Olemme rakentaneet/luoneet jotain sellaista, mitä emme tai ainakaan minä en ole osannut edes kuvitella. Ja Me olemme kasvaneet juuri niistä elementeistä mitä jaamme. Naurusta, valoista, ilosta, pimeästä, surusta, tähdistä, haikeudesta, kaipuusta, väreistä, planeetoista, riemusta, läheisyydestä, hiljaisuudesta ja kaikista niistäkin jutuista mitä ei tässä mainita…”

”Muistatko iltakahvin, tyynyt, kynttilät, ja tanssin. Niiiiin… Tänään keitän syksyn iltakahvin. Kaadan sen kuppiin ja koska ilma jo kylmenee, kupista nousee höyryä. Kupin lämpimät reunat lämmittävät käsiä… liekki lepattaa… näetkö liekin ja sen värit.. auringonlasku on värjännyt taivaanrannan… tyynyt on korjattu… villasukat lämmittävät varpaita… mmm… tunnelmallista iltaa!”

”woh”

”Ja minä tykkään ja pyrin siihen, että tulevaisuudessakin on juuri niitä juttuja, joista tykätään…”

28.9.2023

”Vaikeiden tilanteiden kanssa olen sellainen, että kerron ne kyllä aina sitten kun olen siihen valmis. Siihen asti pitää vaan jaksaa odottaa. Mulle pari päivää on käsittämättömän lyhyt aika, koska vielä 15 vuotta sitten todella lyhyt aika oli 3 viikkoa. Ehkä 1-3 kk oli normaaliaika mulle silloin. Toivon että luotat vain siihen, että saat sitten kohta tietää vaikka näetkin että joku painaa mieltäni… Mielen painamiseen päästiin…”

”Ollaan onnellisia toisistamme ja kaikista yhteisistä asioista!
Voi Taivas!
Sinulla on poikkeuksellinen kyky halutessasi saada minut rauhoittumaan!”

”Mä kuljen täällä kanssasi. Mä kuljetan Sinua täällä mukanani…
Laitan sulle pieniä viestejä päivän mittaan jos suinkin vain pystyn.”

”Lähdin tuolta sisältä ulos yksin hetkeksi. Istun jonkun kivipaalun päällä. 15 min omaa rauhaa. Ja kirjoitan sinulle. Autossa on vaikea kirjoittaa kun takaa ja vierestä näkyy kyllä mitä puhelimella tekee.”

29.9.2023

”Menninkäisten juhlat ovat juuri päättymässä, kun kömmin silmät sikkurassa ylös vuoteesta. Vaikuttaa siltä että heillä on ollut juhlat. Ovatkohan kaikki jo poistuneet, vai olisiko paikalla vielä joku, jonka kanssa olla hetki…”

”Retkipäivä oli kiva, kun se oli niin erilainen ja kaikki meni hyvin. Koin kuitenkin poikkeuksellisen voimakasta ulkopuolisuuden tunnetta. Se ei näy tietenkään ulospäin. Kuitenkin huomasin, että paikka on minulle niin tuttu, että en jännittänyt sitä yhtään.”

”Nämä ovat niitä hetkiä, kun haluaisin suojella sinua omalta pahalta ololtani. Tiedän kyllä että kyllä se siitä. Mutta toisaalta, jos en kerro, huolestut siitä.”

”Minä kuuntelin kun tiskaat. Samalla saan pitää silmät kiinni ja levätä. Kuulen sen minkä astian otat. Kuulen sen veden, astian, astiaharjan ja kättesi tekemän äänimaailman. Astia/allas, jossa vesi on, luo kaikupohjan äänille. Kun astia tulee ulos altaasta ja lasket sen käsistäsi kuulen senkin. Jos lattia narisee jalkojesi alla, niin kuulen kuinka vaihdat painopistettä jalalta toiselle…”

”Kauniita unia! Ihania iltoja! Kauniita vaahteran lehtiä! Lämmintä mieltä! Villasukkia ja vilttejä. Kynttilän liekkiä! Hyvää oloa! Sinulle Hoo!”

”Jos tiskialtaassa on vaahtoamaton kohta, saattaa olla, että joku on puhaltanut siihen niin, että vaahto on väistynyt ja veden pinta on tullut näkyviin. Syyllinen saattaa olla joku sellainen, jolla on vaahtoa nenän päässä… tips..tips… tips..”

2.10.2023

”Tiesin, että tämä aalto tulee minulle jossain vaiheessa. Mun mieli ja ajatukset ovat ovat aika negatiivisia. Sellaisia, että niistä ei halua kirjoittaa, koska toivon että saan niistä päästettyä irti pian. En ole ikinä kieltäytynyt työasiasta sen jälkeen kun olen luvannut sen tehdä. Kunpa tämä päivä toisi jotain ratkaisua siihen tilanteeseen.”

”Aamullisesta keskustelusta minua jäi mietityttämään kun en kuuntele sinua ja sinun vointiasi. Sinulla oli huono viikonloppu, mutta et saanut tilaa kertoa siitä.”

3.10.2023

”Tein listaa päivällä. En halua unohtaa tai jättää ihania asioita varjoon.
Hei-hei ja Hei-hei -työhuone
Voi-kukkaniitty voikukkaniitty
Kaksi tuolia 
Havainnosta piirtäminen-yhteiset arvioinnit ja keskustelut
Aamukahvi ja iltapäiväkahvit
Naurut
Ilot
Surut
Luottamus
Mielikuvitusmatkat
Seikkailut
Yhteys
Oma kieli
Teams
Luonto, linnut, puut, hepat, perhoset, sienet, kevät, kesä, syksy, puutarha
Koski, vesi, 
Taide, värit, taiteilijat, taideteokset, tyylisuunnat
Musiikki, ilo, rytmi, sävel, tekstit,
Tekstityylit – kieli – kirjaimet – runot – viestit
Rehellisyys
Avoimuus
Aamut, tähdet, kuut, planeetat,
Usva, liekki, lämpö, villasukat
Tarinat, sadut, keijut, sammakot
Menninkäinen ja päivänsäde”

”Hoo, Tässä mun käsi on ihan samassa paikassa kuin ennenkin. Sainpas otteen sun kädestä. Korjaan toisella kädellä violettia peittoa hieman. Laitan hetkeksi silmät kiinni. Mietin, mitäköhän Sinä näet sulkiessasi silmäsi.”

4.10.2023

”Viestisi riipaisi eilen minua. Mielestäni se oli jäähyväisviesti tai ensimmäinen osa jäähyväisviestien sarjaa. Ymmärrän sen mitä sanot ja näen itsekin ne asiat, mistä kirjoitat, mutta minun on todella, todella vaikea hyväksyä sitä. Sitä, että polkumme olisivat viemässä eri suuntiin.
Suru, kaipaus ja ikävä valtaa mieleni ja yritän pyyhiä silmiäni niin, että näkisin mitä kirjoitan.”

”Toivon Sinulle mielen tyyneyttä, paljon hyvää ja rauhallista oloa. Sellaista oloa, minkä kanssa on mukava olla koko päivä.
Olen tässä edelleen!”

”Minua helpottaa, että olet Sinä ja siinä edelleen! Minäkin olen tässä.”

”Olet minulle sielunkumppani.
Sinä, Harri, kokonaisena tuntevana hengittävänä ihmisenä.
Sinä-minä-Ok.
On ankkuroitu minuun.
Sinulla on paikka sydämessäni, vaikka joku katkaisisikin ankkurin ketjun.”

”Minulle riittää, että saan olla kanssasi, kun se on mahdollista, nähdä sinua silloin, kun se on mahdollista ja kuulla sinusta silloin, kun se on mahdollista. Minulla ei ole tarvetta mennä polkua pitkin minnekään, jos vain saisin olla kanssasi. Voisin jäädä polun viereen mättäälle ja katsoa taivaalla olevia pilviä ja vain olla kanssasi.”

”Suhteessamme on aika paljon korjattavaa. Ensin pitäisi miettiä onko meillä molemmilla siihen halua, kykyä ja kärsivällisyyttä.”

”Minulla on olo, että ehkä olisi vain parasta, että minä katoaisin. Pois. Niin, että en enää pääsisi vaikuttamaan heikentävästi vointiisi…”


5.10.2023

teimme yhdessä listan meitä yhdistävistä ja yhdessä kokemistamme asioista
minä talletin ne hannalta saamaani kakkukippoon


”Minulla on nyt paha olla. Tapani käsitellä pahaa oloani on erilainen kuin Sinun. Tarvitsen nyt aikaa asioiden ja tunteideni käsittelemiseen.”

”Vaikeita asioita on vaikea selvittää ilman mitään yhteydenpitoa. En olisi aiemmin pystynyt puhumaan tai viestimään sinulle, koska olin niin sekaisin. Enkö tiennyt etukäteen kuinka kauan tähän menee aikaa.”


9.10.2023

olin kirjoitellut muutaman päivän hannalle niin satuttavia viestejä, että hän käsitti ne eroviesteiksi
olimme taas kuilun partaalla, hannan valopallo kutistui kutistumistaan…


”Kuinka toivoisin, ettei minun tarvisi lähettää viestiä tällä sisällöllä.
Sinulle, edelleen avoimesti ja rehellisesti. Nyt ajattelen, että Sinäkin toivoisit kuitenkin, että en olisi avoin ja rehellinen.”

”Tällä hetkellä tunnen pelkoa ja turvattomuutta. Pelkään seuravaa tunnemyrskyäsi. Turvattomuus syntyy siitä, että en pysty ennakoimaan mikä viesti tai mikä puhelu aiheuttaa voimakkaan pahan olon tunteen ja nyt myös muita oireita. En siis tiedä enkä pysty arvioimaan kuinka monta päivää minulla on aikaa kerätä itseni, jotta pystyn kestämään seuraavan tunnemyrskyn. Onko minulla aikaa 5-10-16 vai 20 päivää. Nyt syksyllä en ole ehtinyt toipua edellisestäkään kerrasta kun seuraava tulee jo päälle.”

”Perjantaina, kun olin kävelyllä, pidin Pikku-Hannaa kädestä. Kyyristyin hänen viereensä ja kerroin hänelle kuin pienelle lapselle ikään, että häntä suojellakseen minun on kehotettava häntä pienenemään, pienenemään ja pienenemään. Pidin häntä lujasti kädestä kunnes pieni Hanna oli peukaloistakin pienempi. Olin ottanut häneltä valopallon käteeni siksi aikaa, että hän voi kutistua. Samanaikaisesti, kun vasemmassa kädessäni kiinni pitämäni Pikku-Hanna kutistui, alkoi oikeassa kädessä oleva valopallo myös pienentyä. Sekin jatkoi pienenemistä, kunnes oli pienen pienen marmorikuulan kokoinen. Annoin sen Pikku-Hannalle käteen. Hän käpertyi pallo sylissä maahan. Peittelin hänet harmaalla peitolla. Ja kerroin, että irrotan otteen hänestä. Hänen turvallisuutensa vuoksi minun on kehotettava häntä piiloutumaan, siten, että en tiedä hänen olinpaikkaansa. Siten hän on suojassa, minulta itseltäni.”

”Kuten kerroin, haluan nähdä sinua edelleen. Se on tahtoni ääni. Tunteeni ovat edelleen kuitenkin aivan sekaisin, kehoni ja mieleni tarvii lepoa ja rauhaa haavojen hoitamiseen.”

”Sinussa mm. rauhallisuus on viehättänyt minua. Sinulla on ollut käsittämätön kyky saada minulle myös rauhallinen olo. Tällä hetkellä asiat ovat kuitenkin ja valitettavasti toisin.”

”Kiitos! Kiitos! Kiitos!
Tiedän, että nyt teet sen mitä olet minulle kertonut: Olisit valmis tekemään lähes mitä vain puolestani. Sinä mahdollistat nyt niin paljon.

Pikku-Hanna on aiemminkin ollut peloissaan ja piilossa ja tullut sitten taas esille.”


11.10.2023

tänään sain sen ihmeen jota olin niin toivonut
minut pyydettiin takaisin töihin puoleksi vuodeksi!


”Nyt on mustaa, mutta jostain se valo vielä tulee! Ihan varmasti! Ihan varmasti! Pidän sua kädestä kii. Älä luovuta nyt! Et luovuttanut maanantainakaan!”

”Olet sydämellisesti tervetullut takaisin!
Ihan jokaisena päivänä, kun tulet! 
Ja Kiitos, Kiitos, että tulet!”

12.10.2023

”Asioilla on onneksi tapana järjestyä.”


16.10.2023

töissä oli teemaviikko juuri ennen syyslomaa
pukeudutaan erilaisten ammattiroolien mukaisesti

tässä maalari


17.10.2023

opettaja


”Vielä jossain vaiheessa minultakin pulppuaa taas tekstiä. Vaikka itse tunnistan ja tiedostan, että kun voimat ehtyy tai mieli on maassa niin en pysty kirjoittamaan. Toivoisin kuitenkin Sinun puolestasi, että teksti virtaisi vanhaan tuttuun tapaan. Tiedän, että se vielä sieltä tulee. Nyt vaan pitää jaksaa malttaa…
Mutta Kuullaan joka tapauksessa. Se kanava on auki ja puhuminen ei kuormita minua.”

”Kiitos, että jaksat tukea minua! Tiedän että se ei ole helppoa!”

”Mua itkettää nyt.
Jotenkin se että sun tunnukset toimii, antaa mulle olon, että en hoksaa uusia yksin.”

18.10.2023

”Tavallaan mulla on vähän perhosiakin mahassa. Hih. Kilttejä perhosia.”

19.10.2023

”Elämään, myös satumaailman hahmojen elämään, kuuluu sekä ilot että surut. Ylämäet ja alamäet. Kaikkien omat erityispiirteet ja ominaisuudet. Ja niin on hyvä.”


20.10.2023

kartanon emäntä


25.10.2023

”Mä kerroin Sulle paljon tarinoita, sieltä täältä… Toivottavasti edes osan kuulit… kaduilla… kujilla.. patsaiden äärellä… tuulen vireen kuiskatessa… metrossa…”

”Nyt tätä tekstiä tulee… ja nautin siitä! Pystyn kirjoittamaan! Jälleen! Olit oikeassa! Jälleen kerran 😊”

26.10.2023

”Toinen toistamme tukien. 
Et ole yksin! Olen tässä. 
Voimia tähän hetkeesi!”

”On vaikea löytää sanoja, joilla tukea Sinua.”

”Heräsin maanantaina uneen, jossa näytit mulle 4 ihmisen kuvan ja sanoit, että sun pitää nyt keskittää ajatuksesi heihin. Siinä oli pojan ja naisen kuvat. Aurinko häikäisi niin että en nähnyt tarkasti kaikkien kasvoja. En tunnistanut heitä. Kuvat oli neliöitä vieri vieressä toisissaan kiinni. Kuvien ihmiset hymyilivät. Niissä ei ollut aikuista miestä. Ehkä kaksi naista ja kaksi poikaa. 
Sen unen vuoksi ja tunteen johon heräsin, mä laitoin sulle viestiä. Mun piti reagoida heti, vaikka sen kirjoittaminen oli lähes mahdotonta.”

27.10.2023

”Samalla muistelen kiitollisena kuinka istuit viime syksynä Nakkilassa vieressäni ja vain istuit ja kysyit otanko kahvia, kun olin hiljaa ja minuun sattui. Tai niin luulen että olin hiljaa. Tietämättä asioita, olit vierelläni. En ikinä unohda sitä. Juuri syyslomalla tilanne eskaloitui mahdottomaksi. Mutta se oli silloin ja nyt on nyt…”

”Meillä on aikaa jutella myös niistä vaikeimmista asioista, sitten jos tai kun haluat. Tai sitten ollaan vain hiljaa. Mikä vain Sinusta tuntuu paremmalta…”

28.10.2023

”Lempeää aamua! 
Kahvin tuoksua! 
Eilinen on takanapäin. 
Päivä kerrallaan.
Selviät tästäkin päivästä! 
Kiitos, pidän naavasta! 
Keijupölyä sinulle. Edelleen… ja vielä pieni lisäys.”

30.10.2023

”Eilen mietin, että oletko tottunut jakamaan kipeät asiat jonkun kanssa, vai onko tapasi ollut pitää henkiset kipusi sisälläsi ja olla hiljaa, kunnes kipu imeytyy kehoosi ja soluihisi ja et enää erota sitä erillisenä osana, vaan pikemminkin pysyvänä osana itseäsi. Voi kunpa voisin helpottaa oloasi silloin kun Sinuun sattuu.”

”Olen diesel. Mä olen ajatuksissa niin hidas. En millään pysy mukana siinä, kuinka nopeasti kiidät pohdinnoissasi, ajatuksissasi. Hämmennyn, että mikä sinut ohjaa ajatuksissa siihen, että minulle ei olisi ok, että tulet töihin. No, joka tapauksessa, nyt mielestäni on tärkeää, että tiedät, että odotan näkeväni Sinut! Odotan, että tulet töihin, ja että näen sinut, ja että olet siellä ja taas näen sinut ja olet siellä ja taas….”

”Mä varmaan niinä arkipäivinä viestin kun ei nähdä mutta muusta en osaa vielä sanoa. En ole ajatellut
Pääasiassa olen kirjoitellut viestit aamulla tai illalla ulkona. Eihän pihalla enää pysty kirjoittamaan. Puhelin jäätyy ja sormet.
Sä saat viestiä kyllä arkena jos haluat. Voidaan jutella asiasta vielä kyllä. 
Viikonloput tarvin edelleen pääosin omana aikana..
En ole näitä juttuja miettinyt oikeastaan yhtään. Odotin vaan tätä päivää ja nyt mulla on todella väsynyt mutta jollain tavalla niin vakaa ja hyvä, tasapainoinen olo.” 

31.10.2023

”Minä pidän lumesta ja sen tuomasta valosta! 
Joten ihan siltä varalta, että sinulta ehkä olisi voinut jäädä asia huomaamatta (mikä

on kyllä ehkä mahdottomuus) haluan kertoa aaaaaaaamusta ei kun aaaaaaavalkoisesta…”

”Kauniita ja levollisia unia! 
Nyt on niiden aika. Saat olla väsynyt. 
Mä hymyilen ja näen värejä. Sä saat nukkua. Mä valvon nyt, että saat nukkua.”

1.11.2023

”Kerroin, että ostin itselleni kiitollisuuspäiväkirjan, jota mun on tarkoitus alkaa täyttämään. Itse ajattelen että aamut olisi parasta aikaa kirjoittaa päivän kiitollisuusaihe. Nyt jo treenaan ajattelemalla joka päivä asioita mistä olen kiitollinen. Siitäkin tulee hyvä olo.”

”Niin, juu. On kipupisteitä. Mutta onneksi olen pystynyt antamaan niin paljon anteeksi, että asioiden ote ei ole enää niin vahva. Omat kokemukset ovat antaneet minulle mahdollisuuden nähdä asioissa monet puolet. Niiden avulla oma tahtoni, valintani ja motivaationi sille, että ihminen ihmiselle, pyrkimys ennakkoluulottomuuteen ihmisiä kohtaan, on voimistunut. Ilman taustaani minulla ei olisi ymmärrystä näiden asioiden merkityksestä ja tärkeydestä. Kuinka tärkeää on tulla kohdatuksi ihmisenä ihmisten keskellä, ilman ennakko-oletuksia /-odotuksia, juuri sellaisena kuin on…. Ja jonain päivänä, saada kokea olevansa hyväksytty omana itsenään…”


2.11.2023

takaisin töissä!


”Voih, kuinka sinä näet. :)”


3.11.2023

tämä on se ainoa kerta kun olimme hannan kanssa yhdessä kallossa
yyterin kylpylähotellissa vietetyn opintoalapäivän jälkeen suuntasimme hetkeksi kalloon, jonka jälkeen vein hannan kotiinsa
kuva on minulle yksi tärkeimmistä, koska siinä hanna seisoo täysin avoimena, suojattomana edessäni
tällainen minä olen


”Ja H. Huomasitko, mä vaikutin poissaolevalta päivän jälkeen. Kotona join kuumaa teetä, mietin ihanaa kiitollisuuspäiväkirjaani ja ihanaa tätä päivää, ja nyt olen viltin alla. Kohta nukun. Mulla alkaa olla pikku hiljaa olo, että annan sinun nähdä minut sellaisena kun olen myös työpäivän jälkeen. Omissa oloissani. Vakava. Ja hiljainen. Se on minussa se toinen puoli (tai mussa taitaa olla aika monta puolta, mutta joku niistä). Se on vaan hyvä juttu, että näet sen. Mulla ei ole mikään huonosti sen enempää kuin muulloinkaan, enkö ole oikeastaan sen väsyneempi kuin muulloinkaan. Joka pvä vaan mun sosiaalisuus saattaa päättyä kun työpäivä päättyy…”

”Niin. Tänään koin, että olo oli kovin luontevaa kanssasi. Se tuntuu hyvältä! Siis, että se on luontevaa myös muualla kun töissä. Siis vielä senkin jälkeen kun mun sosiaaliset varannot on kulutettu…”

4.11.2023

”Vaikka minä sanoisin mitä, vaikka minä toimisin impulsiivisesti ja heittäisin nahkahanskat  syliisi, vaikka kurtistaisin otsaani miettien syntyjä syviä, vaikka olisin poissaoleva ja vaikuttaisin siltä, että minuun ei saa yhteyttä, vaikka en viestisi, kirjoittaisi tai soittaisi, vaikka en puhuisi tai haluaisi puhua, vaikka en osaisi kirjoittaa ja sanoa asioita niiden oikeilla nimillä, niin olet minulle ainoa, uniikki H kaikilla bonuksilla.”

”Kunpa vaan tietäisit, tuntisit ja ymmärtäisit joka solullasi ja kehosi sopukassa, ettei sinun tarvisi ikinä miettiä tai kyseenalaistaa sitä.”

”Ja Lumi teki enkelin eteiseeeeeeen…”

6.11.2023

”Olet kysynyt minulta suoraan, että olenko samanlainen kotona kun töissä. En sillon vastannut täysin rehellisesti, koska en osannut ja en ehkä halunnutkaan. Siis puhumme ajasta ennen toukokuuta. Se on jäänyt minua vaivaamaan. Ja se, että en oikein osaa ehkä siihen kunnolla vastata.
Olen kotona välillä mutta harvemmin samanlainen kuin töissä. Mutta tietenkin arjen askareet ja elämä ei mahdollista sitä että voisi vaan olla samanlainen. Akkujen lataamiseen menee aikaa. Välillä saan kiinni siitä, että alkujen lataamiseen ei mene niin kauaa aikaa mikäli pysähdyn päivän mittaan ja teen hengitysharjoituksia. Joskus onnistun maadottamaan itseni myös päivän mittaan, yleensä en.”

”Minäkin koitan huomenna olla kiitollinen siitä mitä minulla on ja mitä kaikkea olen elämältä saanut.”

7.11.2023

”Ihanaa että olet!
Ihanaa että olet töissä! 
Ja kiiiiiiitos, ihan kaikesta! 
Voimia Sinulle! Jokaiseen pikku pikku pikku hetkeenkin.
Kyllä me yhdessä pystytään.”

”Nyt lepään hetken. Luulen, että näen unta siitä, kuinka metsän asukit tanssivat suolla, usvan verhoamassa, pikkuriikkisten lyhtyjen himmeän kajon valaisemassa, maisemassa…”

8.11.2023

”Jotain sellaista voimaa, syvyyttä on, mitä ei kannata edes yrittää selittää… se vie kulkijansa satumetsiin, usvaan, öisiin juhliin, mistä vain harvat tietävät ja vielä harvemmat sinne pääsevät…”

”Mutta en jaksa nyt lentää tai kirjoittaa….
Mutta huomenna nähdään!
Ja yöllä metsässä. Hii. ☀️h”

9.11.2023

”Ja niin siinä sitten kävi, että keiju löysi usvan keskeltä, pieneltä mättäältä, aivan suon silmän vierestä, vihdoin, niin pitkältä tuntuneen ajan jälkeen, tossunsa juuri sellaisena, kuin ne olivat siihen jääneetkin. Ja voih, kuinka onnelliseksi hän tulikaan.”

”Tossut jalassa hän jaksaa taas tanssia ja lentää yön toisensa jälkeen riemuiten, hypähdellen ja nauraen. Ja aina välillä, kun tunti vaihtuu toiseksi tai kun puun lehdillä olevat kastepisarat muodostavat pieniä puroja lehtien päälle lopulta vyöryttäen pienen putouksen kohti maan humusta, keiju kääriytyy lämpimän viltin syleilyyn leväten hetken. Kunnes taas….. ja taaaas…. Ja taaaaaas hän osallistuu metsän asukkaiden juhlaan nauttien aivan jokaisesta pienestäkin keijun hetkestä…..”

”Vitsi kun mä tunnen taas siivet selässäni…
Ja nappeihin soi you raise ne up…”

”Kiitos Hoo Sinulle tästä päivästä! 
Kiitos niin paljon!
☀️h”

10.11.2023

”Nähdään pian säihkysimmu.
☀️h”

”Voiko olento, jota ihmiseksi kutsutaan, sanoa jotain noi kaunista, lämmintä, ikuista ja syvällistä.
Kiitos!
Nuo sanat kulkevat ikuisesti kanssani!”

”Sopiiko sulle, että kirjoitan sanasi päiväkirjaani, jotta en ikinä unohda niitä. 
Kirjoitan ne kiitollisuus päiväkirjaani jos saan luvan. Tälle päivälle. Voi että. 
Mä niin toivon sulle ihanaa kaikkea! Kiitos että olet! Ja tsemppiä siihen etsimiseen. Keijut leijailkoot ilma-alassa välillä käyden olallasi…Sinulleeeee kaikkea!”

11.11.2023

Keijupölyvaroitus: 

”Keijupölyä on tänä viikonloppuna poikkeuksellisia määriä Euraanian suunnalla.”

”Pieni keiju painaa pienen insinöörin nenää..ja atshiuskis…hihiiiiiii..niisk.. ja atshiuskis uudelleen… hihihii…
Ok. Lopetan. Minäkin yritän pysyä tyynenä. (No en pysy, oikeesti..) mut sillee leikisti pysyn… Hihii ja taas painan nenusta… ok.. ok… en paina enää… mutta vien sormen lähelle nenän päätä ja katson meinaako siitäkin seurata pikkuinen atshiuskis…Hihii….”

13.11.2023

”Jotta en koskaan unohtaisi kauniita sanojasi ja ääntäsi kirjoitan sanojasi muistiin. Kun luen sen, kuulen siinä äänesi. Kun luen sen uudelleen, kuulen siinä äänesi. Mitä useammin sitä luen, sen vahvemmaksi muistijälki mieleeni jää ja sen voima sydämessäni kasvaa. 
Mitä vahvempi jälki minuun sanoistasi ja äänestäsi jää, sen varmemmin ja vahvemmin saan sanomasi palautettua mieleeni ja sitä voimakkaammin se minua lohduttaa sitten kun lohdutusta kaipaan…”

”Kuinka saatkaan minut kohoamaan varpailleni, astumaan varpaillani kevyin askelein, hypähtelemään huumaamattani. Kutsut kuiskaten minua tanssiin, pyörteisiin..kutsut tanssiin, jossa olet mukana kokonaan, vaikka et tanssisikaan… olet siinä.. avonaiset hiukseni leijailevat ilmassa villisti pyöriessäni. Tuulee ja hiukset tarrautuvat kasvoihini. Hymyilen, pyörin ja hypähtelen, kunnes pääni on aivan pyörällä. Kaadun pehmeälle sammalmättäälle ja nauran, koko kehoni nauraa, vaikka en tiedä edes kuuluuko naurustani ääntä. Makaan selälläni upottavan pehmeällä karhunsammalvuoteella. Katson taivasta. Hih. Miksi tähdet vaikuttavat siltä, että nekin tanssivat..ja nauran… kurotan käteni taivasta kohti, aivan kuin kutsuisin tähdetkin mukaan tanssiin… pääni on iiiihan pyörällä…käännyn kyljelleni. Suljen silmäni. Koukistan polveni rintaani kohti ja kääriydyn kevyeen sykkyrään. Lepään hetken. Ihan pikku, pikku hetken.  Sitten taas, hetken päästä, olen valmis tanssimaan…. koko elämän. Jokaisen hetken. Ja myös lentämään.. Niin, tiesitkö, osaan lentää nyt myötätuulen ja vastatuulen kanssa. Harmoniassa. Aaaaaaa…”

”Voi taivas mikä olo!
Toivottavasti saat kiinni tuosta tekstistä sen, kuinka pilvissä olen. Kuinka suonissani virtaava veri on muuttunut energiaksi, eliksiiriksi tai joksikin….”

”Mulla on itseni kanssa kesken neuvottelut siitä asiasta että sopiiko mulle, että elokuvaan, jonka olen visioinut päässäni, tulee lokki. Haluaisin pitää elokuvan mahdollisen kauniina, vaikka tiedän, että tosiasiassa lokin ilmestyminen rääkyvän äänensä kanssa sopisi elokuvaan ja tekisi siitä aidon ja toden mukaisen. Tiedän, että joku sivusta tuleva lokki siihen kuuluisi, mutta mun pitää vielä hieman aikaa miettiä tätä…
… mä olen kyllä ihan… olen miettinyt sitä lokkia nyt vuorokauden… en tiedä mitä se kertoo minusta… onneksi sä tiedät, että oikeesti mä voin jumiutua johonkin ja sitten kun siitä tarpeeksi purnaan, niin lokkiasia ratkeaa ja aaaaaa….”

14.11.2023

”Olen päättänyt että huomenna on parempi päivä. En vielä tiedä mitä se tarkoittaa, mutta katsotaan…
Ja päätin myös että huomenna aamulla on tähtitaivas. Mä käyn yöllä liimaamassa tähdet taivaalle, jotta aamulla saan katsoa niitä lehteä hakiessani. 
Kauniita unia! Levollista yötä! 
Tuulen kuiskausta! Hipsuvarpaan kutitusta!”

”Mä en anna tuon aurinkotähden nyt sammua. Ja saanhan sulta apua, mikäli niin meinaa käydä. Se tuikkii yhä ja kovaa…”

15.11.2023

”Huomasitko aamulla, että kiinnittämäni tähdet tuikkivat taivaalla! Muut tähdet olivat nukkumassa pilvipeitteiden kätköissä. Myös pienen pakkasen kovettama lumi narskui kenkien alla. Aamu.
Luonto toivotti aamun heräilijät tervetulleiksi uuteen päivään. 
Vielä tovin saamme olla käpertyneinä pimeyden laskeman pehmeän peitteen alle kunnes päivän säteet tanssahtelevat luoksemme napaten peitteen matkaansa päivän ajaksi. Ne säteet ovat sellaisia…aikamoisia….”

”Alkuviikon sisäinen myrskysää ottaa veronsa täällä rannikolla ilmeisesti päivää myöhemmin kuin siellä sisämaassa. Huomattu joskus ennenkin. Sää- ja määilmiöt ovat sellaisia…hiiii… 
Mutta, kasvoillani on hymy ja olo sisällä rauhallinen. Aivan kuin myrskyä ei koskaan olisi ollutkaan. Sellaista mikä olisi repinyt…Voimat on vaan vähissä, mutta ne kyllä palautuvat….
Tips. Hips.”

”Yritin miettiä vastausta kysymykseesi” (miltä orgasmi tuntuu) ”, johon en osannut vastata. Sain aikaan seuraavan kuvailun.
Se tuntuu siltä, kuin verisuonet olisivat sinertävänmetallinhohtoisia nuottiviivastoja, tai nuottijokia, jonka päällä kulkee jonkun sinfonian nuotisto. Nuotit kulkevat yli ja ali viivastosta, kuten sinfonioissa on tapana. Koko kehossani soi orkesterin soittama musiikki. Metallihohde virtaa lämmittäen kehoa. Nuotit liikkuvat myös samaan suuntaan kuin virta, mikä tekee musiikkiin ulottuvuuden ja syvyyden, jota ei voi kuvailla. Lämpö ja siitä syntyvä energia virtaa kehossani voimakkaasti ja voimistuen kohti värien sinfoniaa. Mitä voimakkaammaksi musiikki tai lämpö kasvaa, sen useammin osa nuoteista muuttuu värilliseksi, loistaviksi valoiksi. Mitä

enemmän värillisiä nuotteja ilmestyy, sitä enemmän nuottien ääriviivat katoavat ja musiikki, lämpö ja värit täyttävät lopulta  kehon ja koko planeetan, tähdet ja kuut värien virtaamaan loistokkaaseen sinfoniaan, missä jokaisen instrumentin ääni on ainutlaatuinen ja tärkeä osa äänten yhteen sulautumista. Ja jokainen väri antaa oman persoonallisen sävynsä saaden aistielämyksestä juuri sellaisen kuin toivoa saattaa….”

16.11.2023

”Ja sitten pilvipeitteen lomasta pienet tähdet pääsivät taas tuikkimaan ja södehtimään niin, että pienet maan asukitkin saivat taas havaita ainakin osan heistä.”

”Sielunkumppanini H, 
Tänään liikutuin elämän kauneudesta.
Kiitos! Kiitos! Kaikesta! 
Kiitos, kun valvot untani! 
Lepääthän sinäkin! 
Hyvää oloa, hyvää unta, kaikkea!”

17.11.2023

”Mä uskon tänään myös sen mitä sanot ja mitä uskot. Olen liikuttuneessa tilassa. Mä näin sun katseesta että katsoit minua ja vihdoin näit minut. Siltä se tuntui. Se tuntui käsittämättömän hyvältä. Tuntui, että näit minut todella sellaisena, kuin olen. 
Vasemmasta silmistäni vierii kyynel.”

”Tutkimusmatka on ollut minulle kuukausien projekti. Se on ollut niin vaikea, että en ole siitä pystynyt hiiskumaan, koska sitä toisen voi olla niin kovin vaikea käsittää. Tiedän, että ulkoisesti kukaan ei näe vatsassani mitään kummempaa, mutta minulle vatsani on suurempi kuin koko Muumilaakson peittämä mörön varjo. Se on minulle jotain niin karmeaa, että vatsani vuoksi en halua mennä julkisiin saunoihin, en saunailtoihin, en pitää bikineitä enkä mitään. Lisäksi kun vatsani on lähes aina kipeä ja turvonnut, koen että on helpompi peittää ja vain unohtaa se…”

”Mun kehossa virtaa hohtava lämpöenergia. Soluissani kihelmöi, aivan kuin säteilyenergia saisi solut kutiamaan. Hengitys on rauhallista. Mieli purjehtii aalloilla…”

”Silloin Noormarkussa, sinä valitsit sen, että tulet kulkemaan siinä porukassa. Se oli huisin hienoa! 

Muistatko kun oltiin Porissa vanhoissa kauppiksen tiloissa. Sinä et osallistunut ryhmätanssiin, missä oli myös paritanssiosuus. Istuit siellä salin ulkopuolella baaritiskillä. Joku huomasi, että joku puuttui… mahdoitkohan tuolloin tietää sitä…
Halusin vain kertoa, että silloin etsin sinua salista…”

”Menneisyys on historiaa. Ja saa olla.
Tämä, mitä nyt on. Aaaaaaaa…
Luulen että se on juuri siksi niiiiiin kaikkea, kun se on syntynyt hitaasti. Silmissäni näen Feeniks-linnun kohoavan väriloistossaan. 
Tiedätkö: ”Tarujen mukaan maailmassa oli vain yksi feeniks kerrallaan.” itse en tiennyt tätä siinä hetkessä kun silmissäni näin värikkään linnun nousevan siivilleen. 
Värit ovat hyvin vahvasti läsnä minussakin. Juuri nyt.”

18.11.2023

”En tiedä tuleeko tämä tarpeeseen vai ei. Mutta edelleen, yhä, nyt aamulla ja illalla, huomenna ja ylihuomenna, olen tässä. 
Kuulet hengitykseni rytmin. Olen ihan tässä. 
Kaikki on hyvin. 
Mulla oli vaan olo, että kaipaat viestiä. En tiedä onko näin, mutta halusin varmistaa että tiedät missä olen. Olen tässä. En ole missään muualla, enkö ole lähtenyt minnekään. Enkä ole lähdössä minnekään.”

”Arvaa…. Jos se et ollut sinä, joka kaipasi sitä pistettä, niin ymmärrän erittäin hyvin sitten, että kuka sitä pistettä nyt kaipasi. 
Voi taivas! Kiitos! 
Kyllä minäkin ilmeisesti joskus sen pisteeni kaipaan päivästä tai ajasta riippumatta. Ja ai että kun sen saan.”

”Kiitos Sinulle tähtisilmä!”

”Niin, mun suuuuuuuri heikkous on edelleen se, että mä en vaan osaa tiedostaa ja tunnistaa omia tarpeitani, kaipuitani. Sekoitan ne täysin tiedostamattomasti toisten tarpeisiin. Sitä voi olla todella vaikea ymmärtää ja voin kertoa, että ei sen myöntöminenkään ole ihan helpointa. 
Mutta Sinulle minun ei ole vaikea myöntää heikkouksiani. Jollekin toiselle olisin vaan kommentoinut, että ”hyvä, että sinulla on kaikki hyvin. Se on pääasia” ja olisin sivuuttanut sen tosiasian, että minä kaipasin sinua, mutta en tiennyt sitä asiaa vielä siinä vaiheessa. 
Sinulle H uskallan kertoa, näyttää ja osoittaa asioita, jotka itselleni ovat niin arkoja, vaikeita ja keskeneräisiä… Sinulle!”

”Mä lähden lentoon! Sanat loppuu! 
Oi Sinua!”

”Sitten mietin lunta. Mietin sitä, että vuosi sitten kerroit minulle että ”älä anna heidän muuttaa sinua.” Se oli niin kaunista. Pelkäsit että sairauslomani aikana muutun tai katoan tai jotain.”

20.11.2023

”Mutta se, että näet sen, mitä haluan, että näet. Näet ja kohtaat minussa sen mikä on niin rikki. Sitä minun piti hetki odottaa. Jotta minä olen valmis ja jotta Sinä olet valmis. Se katseesi viime viikolla. Se oli se, milloin tiesin. 
Ilman suojakuoria ja roolia olen edessäsi ja kuinka kohtaat minut lämmöllä, hyväksymisellä ja pehmeästi. Paljon suuremmalla lämmöllä, jota olin edes uskaltanut toivoa.”

”Silloin kun sanoit että mulle yksinkertainen ei ole yksinkertaista, olit oikeassa. Pieni asia voi olla minulle valtava ja yksinkertainen niin kovin monimutkainen. Mutta kuinka se hetki, joka voisi olla mitättömän pieni, vaikutti nyt meihin molempiin vahvasti. Toki eri tavoin, mutta molempia se kosketti. Se on niiiiiin valtavan rikasta, että saan jakaa kanssasi tuollaisia hetkiä kaikkine syvine merkityksineen ja tunteineen.”

”Satutin Sinua tänään enemmän kuin koskaan. Se on tosiasia. 
Olen niin valtavan pahoillani siitä, kuinka satutan Sinua rajoillani. Olen niin pahoillani!”

21.11.2023

”Sinulla on kaikki oikeus olla minuun pettynyt sekä osoittaa ja kertoa se minulle siten kuin haluat.”

”Anna tulla vaan. 
Anteeksi väärät sanavalinnat. 
Anteeksi että olen!”

”Näitkö taivaan kun ajoimme peräkkäin Nakkilassa? Edessämme oli vaaleansinipunainen taivas! 
En tiedä mistä se tuli, kuinka kauan se oli, mutta se oli. Juuri siinä hetkessä!
Mikä muukaan se olisi voinut olla juuri tänään? 

Halusin kertoa asian juuri nyt ja juuri Sinulle!”

”Niin kauniita kokonaisia lauseita! 
Niin kaunista. Niin koskettavaa! 
Mmmmm…
Mä taidan vaan maata tässä sammalmättäällä. Lennän kyllä taas pian, mutta tänään on oikein hyvä vain olla. Hetki. Ja katsoa kauniita tähtiä ja niiden lentoa. 
Taas, tuolla, näitkö?”

”On hiljaista. Pääni lepää mättäällä edelleen. Tähdet tuikkivat. 
Nyt on hyvä olla.
Suljen silmäni nyt. Kauniita unia ja Hyvää yötä H!
Sinä taidat vielä hetken pitää silmiäsi auki. Ainakin luulen niin. Minä en enää jaksa vaikka haluaisin. 
Nuku hyvin! Kauniita unia!”

22.11.2023

”Kuiskaan shhhh, huomenta,
Muu metsän väki vielä nukkuu. Nostan päätäni mättäältä. Huomenta H, kuinka sinä sait nukuttua? Miten voit nyt?
On aivan hiljaista. Ja vähän kylmä. Pakkasherra on taas yöllä käyskennellyt metsän polkuja ja mennessään kylmettänyt koko metsän. 
Tähdet tuikkivat. Aivan kuin ne haluaisivat soittaa jonkin sävelmän. Toivottaa hyvän aamun toivotuksen metsän väelle ja heille, jotka haltioituneina tähdistä jaksavat katsoa heitä. 
Suljen hetkeksi vielä silmäni. En ihan vielä halua lähteä tästä mättäältä. Eihän minun ihan vielä tarvi?”

”Kiitos, kun kerroit, että Sinuun koskee edelleen. Se on tärkeää, että kerrot. Ymmärrän sen, että Sinuun sattuu. 
Olen niin pahoillani! 
Tänään en valitettavasti voinut asiasta kanssasi keskustella ja ehkä siitä on parempi jutella silloin, kun näemme toisemme, kasvotusten…”

”Kauniita unia! Nuku taas hyvin! Nuku oikein hyvin! Näe kuinka keijut lentävät ja levittävät keijupölyä joka voi hieman kutittaa.”

”Kiiiiiiiitos viestistäsi! Ne jaksavat valaa minuun uskoa, että selviän tästä marraskuusta. Päivä kerrallaan. Sinä tuet minua, sen voimaa en voi olla tuntematta. Aina kun meinaan kaatua, nappaat kopin. Kun viluttaa, annat peiton ja lämmität. Kun tärisen, silität ja sanot että kaikki on hyvin. Kohta tuntuu jo paremmalta.”

”Olen ihan hiljaa tässä, ihan vieressä, mutta muilta piilossa. Mättäällä. Kauniita unia! 
Ja kuiskaan vielä: Nukuthan hyvin, tähtisimmu…”

23.11.2023

”Keitän iltakahvit. Siten kuin ennen vanhaan, muistatko. Sytytän kynttilän ja asettelen tyynyt terassin tuoleille. Ensin sulle, sitten mulle. Ja peitto jaloille ja vähän kehonkin päälle. Kohta alkaa tähtien iltanäytös. Niillä on joka ilta oma esityksensä. Aivan kohta se alkaa. Halutessaan voi myös sulkea silmänsä ja vain olla, nauttia.”

”Oloni on jostain syystä sisältö rauhallinen. Ja kiitollisuus kaikesta ja siitä, että pidämme yhtä. Se tuntuu niin hyvältä. Toinen toistamme tukien. Mä en osaa kuvailla sitä tunnetta. Ja kuinka tärkeää mulle oli, että sain mennä selkäsi taa hetkeksi piiloon. Keräsin siellä voimia. Se oli kaunista. Ja tuntui hyvältä.”

”Kiitos kaikesta! Kiitos, että olet juuri Sinä! 
Kauniita unia, keijun kuvia!”

24.11.2023

”Kuiskaan aivan hiljaa, Huomenia. Aamu alkaa tehdä tuloaan. Jos et vielä halua herätä, niin saat levätä vielä. Herätän sitten hetken päästä. 
Kahvin tuoksu leijailee jo ilmassa ja herkkänenäisten hipsuvarpaallisten on vaikea vastustaa kahvin herättämää kutsua luokseen. Voit halutessasi vielä hetkeksi sulkea silmäsi ja nauttia aamusta. Tästä aamusta.”

”Minua harmittaa, että tänään aiheutin Sinulle mielipahaa! Se ei missään nimessä ollut tarkoitukseni! Ymmärrämme toisiamme eri tavalla kuin toinen on asian tarkoittanut. Lähtökohta on hyvä, mutta joskus se vaan ei onnistu tuottamaan hyvää oloa, vaan kivuliaasti päin vastoin.”

”Kyllä me selvitään tästä loppuvuodesta! Yhdessä! Kaikista vaikeuksista huolimatta!”

25.11.2023

”Saat anteeksi.
En ole Sinulle vihainen. Sanasi satuttivat minua ja kerroin siitä Sinulle. Joskus niin vain tapahtuu, vaikka se ei olisi tarkoitus. En halua kuitenkaan, että siitä muodostuu välillemme pahaa oloa.”


27.11.2023

yhdessä kirjoitettu


”Minulla on itseni kanssa nyt vähän haasteita. En ole tasapainossa. Uskon että tämä tasoittuu parissa päivässä.”

”Onnellisuutta ja iloa myös minä meille toivon! 
Aivan kuten Sinäkin! 
Voi kunpa tuntisit ja tietäisit sen H!”

”Mun paha olo liittyy kuitenkin nyt siihen, mitä ajattelen itsestäni nyt. 
Siihen, että olen tällainen kuin olen. Aiheutan pahaa oloa ympärilleni. Olen kykenemätön tuottamaan nautintoa ja iloa, mitä minulta eniten toivotaan. 
Sen sijaan aiheutan pahaa oloa, kipua, epäluuloa, surua ja turmelen jotain kaunista, jolle haluaisin antaa kasvurauhan. Mutta kuten niin usein, epäonnistunen siinäkin.”

”Pieni hetki kerrallaan. Pieni osa päivää kerrallaan. Yksi päivä, toinen päivä ja tarvittaessa vielä vaikka kolmaskin päivä.
Selviämme tästäkin. Aivan varmasti.”

”Kuten kerroin, olen pahoillani siitä, että joudut kärsimään vuokseni. Tiedän myös, että Sinua satuttaa nähdä minut epätasapainoisena. Valitettavasti en saanut itseäni viikonlopun aikana tasapainoon. Mutta jossain vaiheessa kyllä.”

”Seksuaalisuudessa on niin paljon muutakin kuin seksi. Miksi kaikki pitäisi tukahduttaa? Se on vaan kysymys. Tiedän, että sulle se on kaikki tai ei mitään. Sitten olkoon niin.”

”Meissä on niin paljon enemmän kuin se mitä meillä ei ole. Miksi me emme voi arvostaa sitä mitä meillä vielä on? Vielä meillä on siihen mahdollisuus.”

”Mun pää on nyt sekaisin. Mun on vaikea olla. Meteli päässä ei ole positiivista puhetta, vaan kaikkea muuta. 
Anteeksi että jouduit pahan oloni kohteeksi!”

”Kyllä me selvitään yhdessä! 
Me selvitään kyllä! 
Kauniita unia! Kauniita unia!”


28.11.2023

hanna teki minulle valkoisen perhosen


”Kiitos, että olet edelleen, kaiken tapahtuneen jälkeen, vierelläni! Toivon ainakin, että olet!”

”Huomenna teen lumeen lumienkelin. Otan siitä Sulle kuvan. Ja se on valkoinen perhonen. Meidän perhonen.”

”Tänään, kun painat pääsi tyynyyn, kuiskaan Sinulle, tähtösten ja lumihiutaleiden tuomaa sikeää unta Sinulle H. Keijusi valvoo, että saat nukuttua ja jos silmät meinaavat aueta ennen aikojaan, keiju puhaltaa ne kiinni. Kauniita unia, keijusi kuvia.”

30.11.2023

”Mukavaa aamua Sinulle! 
Toivottavasti pikku simmusi ovat hyvin levänneet ja jaksavat ahertaa kanssasi koooooko päivän!”

”Jos et halua Poriin viikon päästä, niin ei mennä. Jos haluat saada sen kokemuksen yhdessä, niin mennään. Vaikea meidän on muitakaan pikkupikkujouluja tässä keksiä. Mulle on ihan sama. Ja vaikka Suvi saisi haluamansa, niin onko sillä väliä. Jos jaksat ajaa Poriin, niin tulen sinne sun kanssa. Menussa oli sorbettia, niin saan myös minä jotain syötävää. Eihän siellä tarvi iltaan asti olla. Mutta voidaan palata asiaan. Ei sitä tänään tarvi päättää.”

”Meidän suhteemme en ole koskaan tainnut olla näin levollinen. Sisälläni on nyt rauha. On hyvä olla.”

1.12.2023

”Keijukuva väreineen herätti mut tänään. Siis silloin vasta tunsin sisällä riemua ja valoa. Huolimatta hitaasta ”aamusta”, mulla on sisällä edelleen valtavan hyvä olo.”

”Ja tähän nyt kaikki kahvin tuoksuiset, lämpöiset, makuiset toivotukset viikonlopulle! Ja sitten kun olet ne nauttinut, saat muuttua menninkäiseksi ja suunnata metsänasukkien talviseen yöjuhlaan metsän sydämeen. Niiden juhlien jälkeen fyysinen kehosi on toivottavasti saanut hyvän yölevon ja mieli virkeänä pääset aloittamaan arjen askareesi ”pää pyörällä”, vai kuinkas tuon Muotoilisi?… hihiiiiiiiii”

”Kauniita ihan kaikkea! Kaikkea! Kaikkea!!!!
Myös herkkää ja rauhallista… tiedäthän…sellaista mistä Sinä pidät.
☀️wok (toi K=keiju) 
Ja myös ☀️h”

2.12.2023

”Sinä olet todella hyväsydäminen ihminen. Haluat suojella ja hoivata rakkaitasi, etkä halua kenellekään läheisillesi mitään pahaa. Se on kaunista ja arvostan sitä todella! Mitä enemmän Sinuun olen saanut tutustua, sitä enemmän nämä ajatukset ovat vahvistuneet. 
Tiedäthän, että olet ainutlaatuinen ja äärettömän äärettömän tärkeä!”

4.12.2023

”Ajattelen, että haastavat elämänkokemukset lisäävät ja laajentavat omaa elämänkuvaani. Oman kokemukseni pohjalta on helpompi ymmärtää muita. 
Tiedän myös sen, että mikäli pyörisin ajatuksissani menneisyyden haasteissa, nykyisyys jäisi elämättä. Ja sen, että mikäli kiinnitän huomioni hyviin asioihin, vahvistuu aivoissani nämä yhteydet ja sitä kautta oma positiivinen suhtautuminen elämään elämänä vahvistuu. Olen kiitollinen elämästä yleensä ja siihen kuuluu hyvät ja huonot päivät.”

”Kyllä tämän päivän hypersuperExtraMegaKiitokset kuuluu 1000000000 % eli kaikki ja bonukset päälle Sinulle H! 
Sinä pelastit tänään mun päivän, Sinä nostit mut kaaoksesta tasapainoon ja sait minulle hyvän mielen, mutta sitäkin suuremmin, hyvän olon.”

5.12.2023

”Kuten olet niin monta kertaa huomannut, löydän tasapainon, kun saan purettua ulos itseäni painavat asiat. En välttämättä tarvi vahvaa myötäelämistä tai muuta, mutta kunhan vaan saan puhua niin monta kertaa asian ulos itsestäni, että se lopulta katoaa, kun se jäsentyy lokeroon, maailma ei sittenkään kaatunut, minusta tuntui pahalta ja se kaikki on ok. Kiitos!”

”Haluaisin sanoa, että ei siinä auton vieressä mitään tapahtunut. Osaat vaan lukea minua niin hyvin. Ilmeisestikin nyt kävi niin että, kun olen tarpeeksi väsynyt, minullakin saattaa olla pieniä lyhyitä hetkiä, ailahduksia, jolloin väsyneenä, jossain sisälläni epävarmuuteni laittaa hetkeksi mustat sukat jalkaan. Tai sitten en ole tarpeeksi harjoitellut, olevani siinä yhdessä jonossa viimeinen. Tai toiseksi viimeinen. On helpompi olla yksi jossain ryhmässä, kuin jonossa viimeinen tai toiseksi viimeinen. Varsinkin kun minun samankaltaisuudesta puhutaan ensimmäiseen verrattaessa.”

”Joo joo. En haluaisi myöntää. Mutta sä näit mun ilmeen ja kuulit äänen. Joten en kait sitä kieltääkään voi. Iiks. Ja siihen ei kyllä ehkä kannata käyttää sanoja vastaukseen. Ei tarvi. Tiedän kyllä. Mutta on mullakin kaikenlaisia hetkiä…
Tiedän että keiju ei ole ikinäkään pukeutunut mustiin sukkiin. Hänellä ei ole sellaisia. Nukuin päikkärit ja voin paremmin. Kohta lähden salille.”

”Toisaalta, huomaatko, minä kerroin mustista sukista Sinulle. Vaikka ne eivät olleet edes koko mustat. Olen ne jo vaihtanut pois. Enkä tarvi niitä. Ne taisivat olla vain lainassa.”

6.12.2023

”Kun katsoo kauas taakse, voi nähdä kahdet askeleet etäällä toisistaan. Melko samankokoiset tassun tai tossun jäljet ovat niin kaukana, että uusi lumi on jo lähes peittänyt ne näkymättömiin ja tuuli puhaltanut askeleet niin, että niitä tuskin enää erottaa muusta lumihangesta. 
Nuo kaksi polkua lähestyvät toisiaan. Pitkän matkaa näkyy kahdet askeleet vierekkäin. Sitten askelkuvio muuttuu yhdeksi yhteiseksi ja lopulta näkyvät vain yhdet askeleet. Välillä tossun jälki on hieman pienempää välillä hieman suurempaa ja hups välillä ne tosiaan eivät näy ollenkaan tai vaikuttaa siltä, että olisi tehty valtavia hyppyjä tai pieniä lentoja.”

”Aina en saa kiinni siitä, mitä tarkoitat tai mitä haluat sanoa. En aina vastaa Sinulle kuten toivot tai haluaisit. En kuitenkaan koskaan halua pahoittaa mieltäsi, vaikka en vastaakaan toiveitasi tai ymmärrä sitä mitä minulta toivot kuulevasi tai miten toivot että reagoisin. Toivottavasti tiedät sen.”

”Tänään mulla on kuukauden sulkeutunein päivä. Tänään en puhu kotona oikeastaan mitään. Mikään ei ole huonosti. Haluan nollata päätäni.”

”Minulla on ollut valtavasti ihania H-hetkiä kanssasi. 
Yhteiset aamut, veden ja veren kohinat, voikukkien meri, peltoaukean tuuli, vaahteran lehdet, narskuva lumi. 
Naurut. Tanssit. Arkiset pienet hetket. Ruokailut. Yllätykset.
Katse. Ääni. Hymy. Kahvi. Hyvä olo. Hiljaisuus. Kädet.
Rauha.”

7.12.2023

”On varmaan aikamoista kulkea tällaisen talvimelankolisen ihmisen vierellä vuoden pimeänä ajanjaksona. Koita jaksaa! Kyllä se aurinko vielä mullekin paistaa!”


8.12.2023

pikkujoulut
söimme ravintolassa työkavereiden kanssa ja lähdimme sitten taidenäyttelyyn
siellä oli tämäkin maalaus perhosista lepattamassa lampun ympärillä


näyttelyn jälkeen kävimme vielä katsomassa hymyilevää puuta
illan päätteksi vein hannan kotiinsa
ihastuttava ilta jonka sitten taas viskipäissäni pilasin viestilläni
pahoitin mieleni siitä, että hanna tuntui varautuneelta ja etäiseltä koko illan
hanna sitten selitti asian niin että minäkin ymmärsin


”Ensin kerron, että olen todella pahoillani siitä, kuinka säikäytin Sinut aamulla! 
Toiseksi: Näytit todella hyvältä nyt illalla! Kokonaisuus, pukeutumisesi ja hiukset ja Sinä, oikein hyvä kokonaisuus ja tyylikäs! 
Kolmanneksi: Toivon, että Sinulle jäi illastamme kuitenkin hyvä olo.”

”En ikinä tule unohtamaan sitä, että sain kokea kanssasi hymyilevän valopuun, perhostaidenäyttelyn, lumessa kävelyn, ruokailun, hetken kanssasi ja sitten vielä toit minut kotiin juuri silloin, kun minulle oli hyvä ja kuitenkin oli ilta ja pimeää. Se on kaunista.”

”Kanssasi on käsittämättömän harmonista ja tasapainoista katsoa esillä olevia töitä. Toivottavasti minun vauhti tai tulkinta tai puhe ei häiritse sinun tulkintaasi. Mulle tuli siellä näyttelyssä olo, että minusta tuli talven värikäs päiväperhonen. Mikä ikinäkään se lieneekään.”

”Paras pikkujouluilta ikinä! Ja tiedätkö että se, että tuot mut kotiin silloin, kun toivon. Se on pieni, mutta minulle suuri asia.”

”Kiitos, että jaat satumaailmat kanssani! 
Tänään lennän. Minulla on kädessäni pieni soihtu, joka valaisee. Liikutun. Tiedätkö, että sinä ja ne perhoset herättivät minut taas eloon, jostakin…”

9.12.2023

”Olen varauksellinen aina, kun olen omana itsenäni sosiaalisessa tilanteessa, jossa on useita ihmisiä. Pidän kaikkia etäällä. Kotiväki ja lähipiiri ei odota minulta sosiaalisuutta, koska tietävät tilanteen olevan minulle kuormittava. 
Myös kaupungilla ollessa olen etäinen. Ja vieraissa kaupungeissa olen etäinen, hiljainen ja varautunut. Aina.”

Olen 100% erityisherkkä.

”Mun hermosto ja aistijärjestelmä käy ylikierroksilla vieraassa paikassa, ihmisten keskellä. Olin hyvin tietoinen Sinusta. En vaan pysty antamaan itsestäni ulos oikein mitään. Mun keho vaan kerää dataa ja seuraavana päivänä se käsittelee sitä dataa jota se on ammentanut.”

10.12.2023

”Toivon että jossain vaiheessa tiedostat. 
En ole kertonut miehelleni mitään yksityisasioitasi tai sinuun ja minuun liittyvää

yksityisasiaa. 
Ja vaikka tiemme eroaisi ja kokisit että minä en ole luottamuksesi arvoinen, niin ne asiat pysyvät minulla. Minä en niitä puhu. Minä en ole sellainen.”

”Kirjoitin alunperin epätarkasti. Sen mokasin kunnolla. Olen myös vastuussa ja erittäin pahoillani siitä kivusta ja surusta, jota Sinulle aiheutan. 
Kyseenalaistit tunteeni, luotettavuuteni, sen ihmisen, jonka luulit tuntevasi, minut. 
Mitä minusta on enää jäljellä. Olen muuttunut silmissäsi joksikin kamalaksi. Minua pelottaa.
Nyt agressiivisesti vaadit minulta perusteluja tunteistani. Tuskin osaan vastata kysymykseesi siten, että se kelpaisi Sinulle. Minä en kelpaa Sinulle. Tiedän ja tunnen sen.”

”Luulin, että olet sielunkumppanini. Luulin että voimme jakaa tunnemaailman syvyyksiä. Syvemmin kuin kenenkään muun kanssa.”

”Minulla on nyt ahdistus/paniikkikohtaus päällä. En pysty kirjoittamaan mitään tunteisiin liittyvää, koska sekoan, jos teen niin.
Haluaisin niin kovin vielä olla Sinulle ja vain Sinulle jonain päivänä vielä
☀️wok, h”

11.12.2023

”Aluksi minut on pysäyttänyt se, kuinka kauniisti puhut minulle. Kuinka huomioit minua. Kuinka loputtomasti jaksat olla minulle ystävällinen ja olla vain, siinä, hetkessä. 
Myöhemmin kykysi tuntea syviä tunteita. Nauttia tunteista koko kehollasi, mutta kuitenkin hyvin vähäeleisesti on minusta ainutlaatuista, kaunista, erilaista. 
Ja se kuinka meillä yhdessä voi olla niin voimakkaita tunnetiloja, jotka jaamme yhdessä, yhteinen rytmi, yhteinen lause tai tarina, joka etenee kohti yhteistä jännitystä. Kuinka nauramme yhdessä. Se jakamisen nautinto.”

”Kiitos myös Sinulle tästä päivästä! 
Kiitos, että tulit töihin ja kiitos, että jäit! 
Kauniita, pitkiä ja sikeitä unia Sinulle! 
Tyyntä, rauhaisaa ja levollista oloa!”

12.12.2023

”Huomenia H,
Kuinka sait nukuttua? 

Toivon, että sait edes vähän paremmin nukuttua ja enemmän unta. 
Toivon, että sait mielesi rauhoittumaan ja kehosi on saanut tarvitsemaansa lepoa!
Kaunista valkenevaa aamua Sinulle! 
Hyvää tätä päivää! 
Turvallista työmatkaa! 
Nähdään ihan pian. 
☀️h”

”Haluaisin lohduttaa Sinua nyt. 
Haluaisin vakuuttaa Sinulle, että selviämme tästä yhdessä ja toisiamme tukien. 
Olen saanut viettää kanssasi satoja ihania hetkiä. Mikään ei vie niitä minulta pois. Se yhteinen valo elää meissä edelleen. Ei anneta sen sammua. 
Olen tässä. 
Hyvää yötä! Kauniita unia!”

”Tästäkin mennään eteenpäin. Särkyneinä, mutta edelleen yhdessä. Kohti huomista. Kohti parempaa. Toisiamme tukien.”

13.12.2023

”H …En tiedä missä olet. Täällä tuulee niin kovaa. Tuuli piiskaa lumimyrskyä kasvojani vasten. En näe Sinua. En kuule Sinua. Teetkö edelleen matkaa kanssani? 
Tuiskannut lumi on peittänyt jälkeni. Jos haluaisinkin kääntyä takaisin, palata hetken matkaa ja varmistaa vielä kuljenko oikeaa reittiä. Tai jos haluaisin palata edelliseen majataloon ja odottaa kunnes pahin myrsky on laantunut. En kuitenkaan pysty siihen tällä säällä. En osaa suunnistaa pimeässä myrskyssä takaisin enkä eteenpäin… 
Hooooooo!
Näetkö minua, kuuletko huutoani?”

”(…Vaikka kirjoitit, että mielikuvitusmaailman voi jakaa kenen kanssa tahansa. Minä en voi. En pysty. En osaa. Enkä halua. Olen jakanut sen ainoastaan kanssasi… sen kautta puhun kieltä, jota vain Sinä ymmärrät. Vain sinä… jos Sinä et ymmärrä enää sitä kieltä, niin en puhu sitä enää ja annan sen vaipua hiljalleen kadoksiin…)”

”En tiedä kuljemmeko vielä samaan suuntaan. Ja jos kuljemme niin mihin suuntaan menemme. 
Vai olemmeko nyt vain hetken pysähdyksissä pyrkimättä liikkumaan minnekään. Jotta vain tiedostamme, että olemme molemmat tässä. 
Vai olemmeko vielä?”


”Vastasit H huutooni! Kuuuulen äänesi!
En kertonut viestissä, että en näe valoa, silmäni haluavat nähdä valon, edes pienen, vaikka sieluni huusikin sitä, mutta Sinä tiesit sen ja osasit vastata. Täydellisesti. 
(Tätä minä H tarkoitin! Kukaan muu ei koskaan, paitsi Sinä! Vain Sinä! Ei tätä voi kokea kuin vain Sinun kanssasi! )”

14.12.2023

”Tiedän, että kanssani ei ole helppoa. Tiedän että perusteellisuudessani ja tarpeessani analysoida on myös haasteensa. Tiedän myös, että minua voi olla käsittämättömän vaikea ymmärtää.”

15.12.2023

”Lasken läpinäkyvän taikaharson harteillesi, se lämmittää Sinua, jos Sinulla on kylmä. Se antaa Sinulle voimaa, jos olet voimaton. Se luo Sinuun rohkeutta, jos olet epävarma. Siihen kääriytyneenä kuulet musiikin, josta nautit, näet värit ja sävyt, jotka hivelevät silmiäsi ja tunnet kosketuksen, jota kaipaat. Se hartioillasi saat vaivuttua uneen, joka kuljettaa sinut sinne, minne kaipaat, mielesi maisemiin…”

”Toivon Sinulle niin levollista unta, että aamulla heräät ihmeissäsi siitä kuinka olet nukkunut hyvin! Kunpa saisit unta! Ja kunpa et sairastuisi!”

19.12.2023

”Annat minulle voimaa jaksaa tässä myrskyssä. Ajattelen, että Sinulla on lyhty kädessäsi, joka valaisee reittiämme. Minä en pysty edes puhumaan tai kysymään Sinun vointiasi tai voimavaroistasi. Kuljen vain tuulensuojassasi viitan alla keskellä valtavaa myrskyä.”

21.12.2023

”Kauniita kaikkea! Ja kiitos kauniista sanoistasi jälleen kerran. Kyllä mä ne kuulen ja tiedostan, vaikka en sitä aina päällepäin näytäkään.”

”Tiedän että saan olla Sinulle ihan juuri sellainen kuin olen. Ja se on niiin ihanaaa!
Tiedäthän myös sen, että Sulle en näyttele tai esitä. Mun on helpompi olla jos jokin asia ilahduttaa minua. Eli on helpompi olla väsyneenä iloinen kuin alakuloinen. Sä näet enemmän kuin mä pystyn itselleni myöntämään ja kiitän Sinua kun saan olla just se kuka olen, vaikka sitten se positiivinen joka peittelee pahaa oloa. Sekin silti olen minä.”

”Tiedän ja tunnen sen, että haluat enemmän. Voimia Sinulle olosi kanssa! Koko sydämestäni toivoisin Sinulle parempaa oloa!”

”Mä puen mun talvikeijumekon nyt, jos katsot ulos ikkunasta voit nähdä vilauksen minusta siellä uinuvien hiutaleiden kanssa.”


22.12.2023

joulujuhla
voiko tämän kauniimpaa ja tyylikkäämpää naista olla?
ei minulle ainakaan!


”Olen paikallani, en tee mitään. Enkä ajattele mitään. Minua jännittää. Moni asia samaan aikaan. Rauhallinen hengitys, sisään, ulos, sisään, ulos, sisään, ulos, sisään, ulos. 
Keskityn hengitykseen, se usein helpottaa jos/kun jännittää. En pysty edes kertomaan kaikkea mikä aiheuttaa jännitystä. Usein juhlapäivät jo pelkästään ovat sellaisia. Nyt on paljon muutakin samaan aikaan.”

”Kiitos tästä päivästä! 
Kiitos kaikesta! 
Kiitos kauniista sanoistasi! 
Kiitos lahjoista!
Kiitos, että annoit minulle tämän päivän!
Kiitos siitä, kuinka otat minut huomioon! 
Kiitos, että kanssasi saan olla se, joka olen!”

”Voimia Sinulle tähän iltaan, huomiseen, jouluun ja tulevaan! Voimia Sinulle seuraavaan kahteen viikkoon ja erityisesti kaikkiin kipeisiin ja vaikeisiin hetkiin! 
Voimia jouluun, sen viettoon ja kaikkeen mitä se tuo mukanaan. 
Olen tässä! Et ole yksin! 
Mättäällä. ☀️h”

23.12.2023

”Hyvää aatonaattona Sinulle H! 
Kyllähän minä Sinulle lomalla kirjoitan, mutta nämä joulupyhät menee kyllä vahvasti perheen kanssa ja silloin en kirjoita.
Kyllä Sinä kuljet mielessäni ja mukanani. 
Nyt on kuitenkin minun aika keskittyä perheeni joulun viettoon.”

25.12.2023

”Sinulle H,
Tonttu pieni matkaan lähti.
Valonaan taivaalla kirkas tähti. Tarkoituksenaan hyvää mieltä luoda, sinulle sen mukanaan tuoda.
Voima olkoon kanssasi! 
Edelleen, nyt, tänään, huomenna ja aina! 
☀️h”

30.12.2023

pikkujoulujen jälkeisenä iltana alkanut kriisimme kärjistyi niin pahaksi, että hanna oli jättämässä minut
onneksi kuitenkin tästäkin vielä selvittiin vaikkakin rikkinäisinä


”Se mies, joka lumosi sydämeni ja mieleni on ollut äärettömän kärsivällinen, ystävällinen ja rauhallinen. Hänellä on ollut tapana jaksaa odottaa siihen saakka, kun olen valmis kertomaan vaikeistakin asioistani. Ja olen kertonut, kun olen valmis. Se on tuntunut minusta hyvältä. Siten myös luottamus on kasvanut ja voimistunut. Kanssasi on ollut hyvä olla. Olen kokenut, että luotat minuun.”

”Minulla on autismin piirteitä, kuten olen kertonut. Minun on pakko pitää tiettyä etäisyyttä myös lähimpiin ihmisiin aika ajoin. Jos koen, että minulla on tilaa, voin puhjeta kukkaan, jos koen että minua painostetaan johonkin tai jotenkin, kutistun, katoan ja hiljenen. 
Mutta vaikka olisi kukkaloistossani, niin silloinkin tarvin aikaa ja etäisyyttä, jotta voin olla taas lähellä.”

”Kunpa olisit aikoinaan saanut kokea, että Sinä riität juuri sellaisena kuin olet. Ihana valloittava persoonasi on käsittämättömän kaunis, ainutlaatuinen ja rakastettava.”

”Kun kirjoitit, että et usko rakkauteen. Se oli jäätävä isku. Vain muutamaa päivää aiemmin olit luetellut minusta asioita joita rakastat. Ristiriita oli kuin hyökyaalto. Aika monta riviä ja tunnetta tuhoutui aiemmista viesteistäsi sillä hetkellä ja myös minun sisälläni.
Minä pysähdyin. Data syväjäädyttyi minuun. Minä jäädyin. 
En tiedä sulattaako tätä jäätä enää mikään tai kukaan, koskaan. 
Rehellisesti sanottuna, usean päivän mietinnän jälkeen, en usko. Niin kovaa se minuun iski.”

”Avaan kultaisen häkkisi portin. Olet vapaa nousemaan siivillesi. Olet vapaa lentämään ja etsimään elämäsi kauneimman sateenkaaren tai lehdessään olevan oliivipuun oksan tai mitä sitten ikinä haluatkaan.”

”Saat anteeksi.
Olen aina ollut tunne-elämältäni naurettavan heikko, ja hauras sekä kyvytön kestämään moniakaan asioita.
Olisi pitänyt jo oppia kestämään vähän paremmin elämää.”

”Nyt siis vain itsekkäästi pyörin taas oman napani ja haasteideni ympärillä, enkä osaa keskittyä muihin ihmisiin ja heidän tarpeisiinsa. En siis pysty ajattelemaan edes Sinua ja minua. Tiedän, että Sinua sattuu ja voit pahoin, mutta en edes pysty kysymään Sinulta vointia. Sellainen minä olen. Siksi minun olisi myös parempi että en nyt kirjoita. Tiedän että aiheutan Sinulle pääosin vain paskaa oloa , kipua, surua ja tuskaa.”

”Rauhaa minä toivon välillemme ihan kaikkein ensimmäiseksi. 
Ja uskon, että siihen on mahdollisuus. 
Mutta jaksathan nyt vain odottaa, että mun mieli löytää edes pienen tasapainon. 
Olen niin valtavien tunnekuohuja pyörteissä että olen pahoillani että joudut kestämään tätä.”

31.12.2023

”Tähdet tuikkivat tummalla taivaalla. 
Ne ovat kauniita. 
Mulla on päivässä vain muutama hyvä hetki. Nyt juuri on helpompi olla ja pystyn vastaamaan ja näkemään jotain kaunista.”

2.1.2024

”Kunpa voisin vain sanoa, että kaikki on ok. 
Toivottavasti tiedät, että en kanna Sinulle kaunaa enkä syytä Sinua tilanteesta. En ole Sinulle myöskään vihainen. Olen antanut Sinulle anteeksi kaikki mitä olet pyytänyt. Toivottavasti uskot sen.
Minuun kuitenkin sattuu edelleen monetkin syksyllä ja vuoden loppupuolella tapahtuneet asiat. Kipujani en ole pystynyt hoitamaan tai unohtamaan. Haluaisin jutella kanssasi joskus niistä asioista kasvotusten. 
En viestein.”

”En ole jättämässä Sinua nyt. En ole jättänyt Sinua kertaakaan, enkä ole nytkään tekemässä niin. 
Kaipaan Sinua ja rauhaa kanssasi ja se rauha on nyt ihan ensimmäinen tavoite ja askel. Se on minun mielestäni väylä sitten kaikkeen muuhunkin taas ajallaan.”

”Voi H, 
Ja minä tiedän, että Sinuun sattuu. En haluaisi kirjoittaa kuten kirjoitan, mutta enää en voinut muutakaan. 
Haluaisin lohduttaa Sinua. Ja ottaa pahan olosi pois. Haluaisin, että Sinuun ei satu. Mutta nyt se on mahdotonta, koska minä aiheutan Sinulle kaiken tämän tuskan…”

”Ei Sinun tarvi olla minulle menninkäinen, minulle sinä riität H. Ihan vain näin, että on rauha, ja sitten taas hetken kuluttua yhteys. Pikku hiljaa.”

3.1.2024

”Minä lupaan Sinulle, että yritän löytää vielä valonsäteet, jotka olen hukannut. Yhden kerrallaan etsin ne vielä. 
Kiitos, jos jaksat ja pystyt antamaan minulle vielä mahdollisuuden kaiken tämän jälkeen.”

4.1.2024

”Hyvä, että kysyit pvm-asiaa. En ole asiaa miettinyt, se on vaan tuntunut nyt sopivalta. Pvm” (viestien otsikot hannan viesteissä muuttuivat päivämääriksi) ”on mulle neutraali. Fakta. Se myös kiinnittää mut nykyhetkeen. Kertoo, että tänään on tänään, yksi päivä kerrallaan, eilen oli eilen, huomista ei tarvi vielä murehtia. Lisäksi kun mulla ei ole tällä hetkellä mielikuvitusta tai ainakaan sellaista, jota toivoisin että mulla on, niin on parempi, että otsikointi on neutraali. Ja otsikon keksiminen ei ole nyt ainakaan esteenä sille että kirjoittaisin Sinulle. Mun ei tarvi jännittää että keksinkö omasta mielestäni sopivan otsikon, onko otsikko sopiva tms… kyllä se muuttuu vielä, mutta mä olen nyt ihan perusasioissakin aivan solmussa. On vaan pakko yksinkertaistaa asioita.”

5.1.2024

”Maanantaina mulla on päällä jotain vaaleanpunaisen sävyistä. Ihan kuin mitään pahaa ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Kun ulkoisesti näytän siltä, että kaikki on hyvin, niin jossain vaiheessa sisällänikin joku kohta kääntyy parempaan suuntaan.”

”Ja se vaaleanpunainen on Sinulle! Meille!
Haluan vielä uskoa. En vaan osaa ja pysty vielä muuta.
Ei ole hätää H! Olen tässä.”

6.1.2024

”Rauhalla tarkoitan siis tasaista ja rauhalllista oloa. Ei suuria muutoksia tai liikehdintää minnekään. Ei myöskään tunnetasolla. Sellaista oloa, kuin kaksi maahan juurtunutta puuta olisivat aina seisseet keskellä voikukkaniittyään.”

”Itse ajattelen maanantaista, että ilmapiirin olisi hyvä olla hyvin myötätuntoinen, ymmärtävä, hyväksyvä ja lempeä, kun kaksi särkynyttä sielua kohtaa. Kaksi särkynyttä, jotka haluavat toiselle vain parempaa. 
Ajattelin, että kun tapaamme, näemme toisemme, niin sitten taas yksi hetki kerrallaan eteenpäin. Jokainen hetki on uusi mahdollisuus johonkin hyvään.”

”Lupaan Sinulle, että tulen töihin rauhallisena ja tietoisena siitä, että kaksi särkynyttä sielua kohtaavat toisensa. Toinen niistä on Sinun ja toinen minun.
Se hetki on niille kahdelle hauraalle sielulle, joita kumpaakin sattuu. 
Myötätunto, ymmärrys, lempeys ja rauha. Niitä koitan vaalia. 
En halua enää yhtään kipua. Kummallekaan.”


7.1.2024

”Kiitollisuus mahdollisuudesta. 
Niidenkin sanojen ja viestien jälkeen, kerrot, että haluat kulkea edelleen vierelläni. Olen edelleen tässä H.”

8.1.2024

”Kiitos tästä päivästä!”

9.1.2024

”Lupasin etsiä jostain sitä valonsädettä. En ole unohtanut lupaustani. Keräilen ensin vähän voimia. Kyllä mä vielä…”

10.1.2024

”Oi että, 
Saat mut kyllä niin hyvälle mielelle että voi että. Niin ihanaa, että sinä olet Sinä! ☀️h
Mulla on nyt hyvä olo. Kiitos! Kiiiiiiiiiitos!”

11.1.2024

”Hoo, 
Koko sydämestäni kiitän Sinua! Kiitos!
Olen niin kiitollinen Sinusta! 
Toivottavasti illassasi on jokin mukava hetki, vaikka pyöräilemään et taidakaan päästä.
Nyt saan laitettua pääni mättäälle ja nyt saan levätä. Kiitos!”

”Kiitos H! Kauniita unia!
En haluaisi satuttaa Sinua. 
Enkä halua menettää Sinua! 
Olen hauraampi kuin koskaan. 
Olen pahoillani siitä. 
Kiitos viestistäsi! Kaipasin sitä.”

12.1.2924

”Tällä viikolla pastellit valtasivat taivaan ja taivaat. Aurinko paistaa jälleen.”


16.1.2024

”Kiitos kun kirjoitit nyt enemmän. Se lohduttaa minua ja tuntuu myös hyvältä. 
Kyllä me sopuun pääsimme.”

18.1.2024

”H, 
Kiitos tästä päivästä! 
Kiitos, että olit vierelläni koko päivän!”

20.1.2024

”Omalla tavallani olen osoittanut Sinulle kuinka paljon minulle merkitset. Olen osoittanut Sinulle lämpöäni sillä, että olen läsnä ja lähellä, kanssasi, olen kiinnostunut sinusta, haluan kuulla ja kuunnella Sinua, annan Sinulle aikaani, kerron sisäisiä tuntemuksiani ja ajatuksiani. Olen kutsunut Sinut sisäiseen maailmaani ja jakanut sen kanssasi. 
Jos minä koen antavani itsestäni kaiken arvokkaimpani ja sinulle siitä syntyy kuitenkin kokemus, että torjun sinut(kuten viikolla kerroit), on tilanne haastava. 
On surullista, että en ole pystynyt välittämään Sinulle sitä, mitä toiminnallani olen halunnut välittää.”

25.1.2024

”Ymmärrän hyvin, että kaipaat viestittelyä ja yhteyttä. Ja kaikkea hienoa ja hyviä asioita. Ja tietenkin hyvää oloa.”

26.1.2024

joululoma oli taas täynnä kriisejä
kumpikin meistä voi huonosti
seuraava tilaisuus jossa olimme (työpäiviä lukuunottamatta) yhdessä oli vasta tammikuussa, henkilöstöjuhla kokemäellä
siellä kanssani oli keijukuningatar
asuvalinta oli päätetty jo edellisenä syksynä


minulla oli päässäni unity-lippis, joka tosin ei näy kuvassa kokonaan


28.1.2024

”Minulla oli unelma. Unelma siitä, että koen tulevani hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olen. Että kokisin, että Sinä hyväksyt minut tällaisena. Ja kyllähän siihen kuuluvat myös ne minun rajani, jotka kerroin jo toukokuussa. 
Mutta tämän kirjoittaminenkin jo Sinulle vahvistaa minussa tunnetta, että olen vääränlainen, vääränlainen ihminen, nainen, olento, minä.
Tunsin kyllä, että rakastit ja rakastat minua, mutta tunsin myös, että et kuitenkaan pysty hyväksymään minua siten, kuin toivoin.”

”Voi, kuinka meillä on ollutkaan niin paljon muuta kuin se, mitä meillä ei ole. Niin paljon kauniita, yhteisiä asioita.”

30.1.2024

”Ja kun näin maiseman. Itkin. Isosti.
Ja todellakin tiesin kenelle näkymän lähetän.”

1.2.2024

”hiljainen H-hetki. 
Kaunista, herkkää ja niin ainutlaatuista.”


2.2.2024

ensiapukoulutuksessa hannan kanssa
tästä avaruuslakanaan kääriytymisestä meille molemmille tuli mieleen piknik-retkemme


3.2.2024

”Jälkiä lumessa H,
Päivän säteet osuvat lumeen. Tunnistan nuo jäljet. Askelmittakin on tuttu. Tassun tai tossun jälki vieläkin tutumpi ja juuri oikean kokoinen. 
Ja niin, jäljet lumessa, löysivät taas toisensa.
☀️h”

”Mun sisäisen maailman myrskyistä toipuminen vie aina tovin. Olen siinäkin hidas. Mutta toivon, että et lähde nyt kauas tai syytä mistään itseäsi.”

”Ajattelin, että jos jaksaisin maalata tai piirtää, niin piirtäisin Sulle kortin, vaalean sinisen lumen jälkineen. Ja taivaalla on jotain vaalean keltaista ja violettia…”

5.2.2024

”Kunpa osaisikaan vastata viestiisi sillä lämmöllä, jolla haluan tämän kirjoittaa. 
Viestisi kosketti minua! Monestakin syystä. 
Kiitos, että olet vielä vierelläni. Kiitos, että lähetit viestisi. 
Ymmärrän, että Sinä etäännyt pian ja että myös me molemmat etäännymme toisistamme.”

”Minäkin toivon Sinulle kaikkea hyvää! Tiedäthän sen. Voi kuinka toivonkaan Sinulle hyvää!”

6.2.2024

”Kiitos samoin H! 
Kiitos, että veit meidät koskelle! 
Oli kaunis hetki.”

7.2.2024

”Suru, johon päivällä jäimme, on kulkenut tämän päivän mukanani.”

9.2.2024

”Kyllä me muistamme kuinka onnellisia olemme olleet. Siksi se nyt tekeekin niin tavattoman kipeää.”

12.2.2024

”Kunpa osaisin tukea sinua ja lohduttaa sinua, kun kaipaat sitä! Kunpa osaisin antaa Sinulle parempaa oloa, niin että jaksat, yhden hetken kerrallaan ja monta hetkeä peräkkäin.”

”Päivänsäde löysi päivääni.
Auringonlasku oli kaunis.”


14.2.2024


ystävänpäivä
olin siinä käsityksessä että hanna ohjaisi koko aamupäivän opiskelijaa, joten en mennyt töihin
se oli paha virhe, hanna odotti minua ja pettyi kun en tullutkaan


”Tarkoitin että meillä on molemmilla ymmärrystä toisiamme kohtaan oli tilanne mikä tahansa. Ja se on voimavara ja rikkaus.
Olen kyllä täysin lämmöllä ja sinua ajatellen ostanut tuon kortin. 
Se oli tarkoitus olla yhdistävä. 
Käsiä yhdessä pitävä. 
Läheisyyden tunnetta vahvistava.”

”Mutta edelleen, ja kaikesta huolimatta, 
Levollista yötä ja kauniita unia Sinulle!”


15.2.2024

seuraavana päivänä kaikki oli kuitenkin taas hyvin
silloin otin tämän ”rakkauskuvan”


”Molemmat kaipaamme parempa oloa ja aikaa, jolloin oli hyvä olla. 
Tilanne ja olo on nyt kuitenkin juuri, se mikä on. 
Hyvää yötä, kauniita unia ja voimia Sinulle!”

17.2.2024

”Ystävänpäiväkorttiyritykseni epäonnistui. täydellisesti. Ja vieläkin. Tarkoitus ei ole satuttaa, mutta tuntuu, että teen niin jatkuvasti. Voin antaa sen kortin tietenkin vielä Sinulle. Kortti kuitenkin muistuttaa minua siitä, että epäonnistun yrityksestäni tuottaa iloa. Kortin merkitys minulle muuttui. Anteeksi, että satutan sinua jälleen, taas!”

”Ollaan H hiljaa. Ihan hiljaa. Hanna lepää. Hän on todella uupunut. Annetaan hänen kerätä nyt voimia. Ethän viestittele. Kiitos.”


29.2.2024

hannan syntymäpäivä osui viikonlopulle, joten kukat piti käydä hakemassa hiukan etuajassa
hanna oli tietenkin mukana ja hän antoi kukkakauppiaalle täsmälliset ohjeet siitä, mitä kukkia halusi ja miten ne asetellaan
kuvassa kaunis lopputulos


4.3.2024

opintoalapäivä ulvilassa
askartelimme legoilla


6.3.2024

”Aamulla nähdään töissä.
Kauniita unia mättäällä! 
Kyllä mä ihan kaikkeni koitan jaksaa!”

9.3.2024

”Anteeksipyytämiseni on menettänyt jo merkityksensä. 
Pyydän silti Anteeksi. Kaikkea!”

”Kaikkea pahaa mitä olen aiheuttanut Sinulle! 
Kipua, tuskaa, pahaa oloa. Epäoikeudenmukaista kohtelua.
Sitä yksinkertaisesti että olen tällainen.
Ihan kaikkea mitä olen tehnyt ja aiheuttanut sulle sen kauhean olon, missä joudut olemaan ja mitä joudut kestämään.”


13.3.2024

matkalla graafisen alan messuille helsinkiin
tämä oli meidän viimeinen yhteinen matkamme


syömässä messukeskuksessa


17.3.2024

sitten hanna jätti minut
hän jäi sairauslomalle muistaakseni puoleksitoista viikoksi

ja kun hanna palasi töihin välttelimme siellä toisiamme vielä viikon verran, niin että emme työpäivän aikana edes nähneet toisiamme
sitten kuitenkin palasimme vielä yhteen muutamaksi viikoksi
viestimme vielä satunnaisesti Teamsillä, mutta muuten kaikki viestintä loppui
työpäivien aikana kuitenkin vietimme yhdessä aikaa aina kun se oli mahdollista


”Kiitos kaikista kauniista hetkistä.
En tunne enää sitä yhteyttä Sinuun, mitä joskus tunsin.
Yhteisen ajan päättyminen on ollut tiedossa ja siihen on ollut aikaa sopeutua. On aika päästää irti. Yhteinen aikamme on nyt päättynyt.
En enää soita tai kirjoita Sinulle. Pyydän, että sinäkään et soita tai kirjoita enää minulle.
Jos haluat jutella kanssani, niin jutellaan huomenna maanantaina aamulla kasvotusten.
Toivon Sinulle kaikkea hyvää.”

25.3.2024

otin jo jäähyväiskuvan hannalle, vaikka vielä ei ollut hyvästien aika
meidän joka aamuinen kahvirituaalimme ja tyhjät tuolit


27.3.2024

hanna-sormukseni jota edelleen pidän vasemmassa pikkusormessani jokaisena aamupäivänä


4.4.2024

tämä on minun lohtukuvani ja lohtupaikkani
käyn edelleen täällä koulun alaparkkipaikalla silloin tällöin
kaksi koivua
vasemmanpuoleinen on hanna joka kietoo kätensä ympärilleni
täällä särkynyt sieluni saa rauhan edes hetkeksi


12.4.2024

myös auringonkukat ovat meitä voimakkaasti yhdistävä asia

rakensimme nämä yhdessä, ja ne olivat vielä hannan työpöydällä 28.9.2024
sen jälkeen en ole käynyt katsomassa


16.4.2024

tuhkimo
porin teatterissa hannan kanssa


19.4.2024

opintoalapäivä kankaanpäässä
löysimme vihdoinkin sen kuninkaanlähteen, jota melkein vuosi sitten emme löytäneet
tavallaan päädyimme sinne mistä kaikki alkoi


26.4.2024

viimeinen työpäivä, tällä kertaa lopullisesti
ja viimeinen aamuhalaus kyyneleet silmissä
tämä kuva on aina esillä kännykässäni
hannan hiusten tuoksu


kävimme vielä yhdessä syömässä ennen kotiinlähtöä
tässä viimeisen työpäivän viimeinen hetki
pölypallo


2.5.2024

tapasimme vielä viimeisen kerran siellä meille tutulla alaparkkipaikalla
ja kävimme arantilankoskellakin
tässä muutama hannan lause jotka syöpyivät tapaamisessa muistiini:
”mä olen aina sun pikku h”
”uskotko sä että mä rakastan sua?”
”mä en olis halunnu satuttaa sua”


ja sitten kaikki oli ohi
muistoihini jäivät pölypallo ja valopallo
riemun ja voiman lähteet


rakastuin naiseen jolla on valopallo,

nainen rakasti takaisin
yhden vuoden,
keijuna mieleni maisemissa